(Päivitetty 30.11.2023)
Etelä-Karjalan luonto
Etelä-Karjalan maisema on suurimmaksi osaksi viimeisen jääkauden ja sen jälkeisten Itämeren vaiheiden muovaamaa. Siitä on merkkinä esimerkiksi saarten ja vesistöjen suuri määrä, kallioperän paljastumat sekä ensimmäinen ja toinen Salpausselkä. Salpausselät yhdessä Suur-Saimaan kanssa ovatkin maakunnan tärkeimpiä luonnonelementtejä. Maakunnan maisema vaihtelee Saimaan karuista kalliosaarista ja tasaisista mäntykankaista aina maakunnan itäosan ja varsinkin Parikkalan alueen rehevään Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeeseen. Paikalliset korkeuserot ovat suhteellisen suuria. Maakunnan luonnon erityispiirteiksi voidaan mainita harjumetsät, järvien hiekkarannat ja lähteiköt.
Vesistöjen osuus on lähes neljännes Etelä-Karjalan pinta-alasta. Vesistöt määrittävätkin maakunnan luonnonympäristöä vahvimmin. Suurin osa maakunnan vesistöistä kuuluu Suomen suurimpaan vesistöön eli Vuoksen vesistöalueeseen. Vesistön keskusaltaan muodostaa Suur-Saimaa. Vesistö laskee Vuoksen ja Laatokan kautta Suomenlahteen. Maakunnan koillisosat kuuluvat Hiitolanjoen vesistöalueeseen ja länsiosat Kymijoen vesistöalueeseen. Eteläosa koostuu useista Viipurinlahteen laskevista pienten jokien vesistöalueista. Etelä-Karjalassa onkin edustettuna niin suuret reittivedet kuin pikkujärvet ja jokivesistöt. Saimaan vesiensuojeluyhdistys on kerännyt tietoa maakunnan rajajoista.
Rajajoet, kuten Vuoksi ja Hiitolanjoki, ovat matkailullisesti ja ekologisesti kiinnostavia kohteita. Rajajokien ja niitä ympäröivän luonnon varaan on mahdollista kehittää luontomatkailua, joka on varsin tervetullut lisä etenkin syrjäisempien alueiden elinkeinoelämään.
Luonto on maakunnan aluekehityksessä muutoinkin hyvin keskeisessä osassa. Puhdas ja monimuotoinen ympäristö lisää alueen vetovoimaa ja luo edellytyksiä luontomatkailulle. Samalla paranee ihmisten kokema viihtyvyys ja hyvinvointi.
KUVA: Arto Hämäläinen
Maakunnan luonnon tilaa parantavia ja luontomatkailua edistäviä hankkeita ja selvityksiä
Haarikko-Saarijärvi-alueen kansallispuiston perustamisedellytysselvitys 2023
Haarikko-Saarijärvi -alueen kansallispuiston perustamisedellytysselvityksessä tarkasteltiin Haarikon alueen ja siihen mahdollisesti kytkeytyvien alueiden edellytyksiä kansallispuistoksi. Selvityksessä koottiin tietoa muun muassa selvitysalueen luontoarvoista ja aluetaloudellisesta merkityksestä.Selvitys valmistui 10/2023 ja sen laatinut FCG Oy.
Haarikko-Saarijärvi-alueen kansallispuiston perustamisedellytysselvitys 2023
Rautjärvellä virtaavasta Hiitolanjoesta on purettu kolme patoa ja koskiin tehty mittavia ennallistamistoimia, joista Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta on hyötynyt suuresti.
Imatran Erä- ja luontokulttuurimuseo; tekeillä on aivan uudenlainen kansainvälisen huipputason museo, joka tallentaa ja esittelee ihmisen ja luonnon erottamatonta suhdetta.
Taipalsaarelle suunniteltu Kutilan kanava yhdistää liikenne-, matkailu- ja ympäristötavoitteet.
Lisätietoja, elinvoimapalveluiden yksikkö