(Päivitetty 14.12.2020)
Etelä-Karjalan luonnonympäristö
Luonnonympäristö on Etelä-Karjalan aluekehityksessä hyvin keskeisessä osassa. Puhdas ja ekologisesti hyvässä tilassa oleva ympäristö luo edellytyksiä muun muassa luontomatkailulle, mutta vaikuttaa myös suoraan asukkaiden, turistien ja loma-asukkaiden viihtyvyyteen sekä maakunnan yleiseen vetovoimaisuuteen.
Etelä-Karjalan luonnonympäristöä määrittävät vahvimmin vesistöt, suurimpana Saimaa. Saimaan osalta Etelä-Karjalassa on meneillään useita ympäristö- ja matkailuhankkeita, joista merkittävimpinä voidaan nostaa esille Saimaa Geopark sekä Kutilan kanavahanke. Saimaa Geoparkille on haettu Unescon Geopark-statusta, jota voidaan tulevaisuudessa vahvasti hyödyntää alueen luontomatkailun markkinoinnissa. Kutilan kanavahanke on puolestaan yhdistetty liikenne- ja ympäristöhanke, jonka tavoitteena on avata uusi nopea ja turvallinen yhteys Lappeenrannasta ja muilta Pien-Saimaan alueilta Suur-Saimaalle, mutta yhtälailla vaikuttaa Pien-Saimaan vedenlaatuun ohjaamalla Suur-Saimaan laadultaan erinomaista vettä rehevöitymisestä kärsivälle Pien-Saimaalle. Kutilan kanava on Etelä-Karjalan aluekehityksen kannalta erittäin merkittävä kärkihanke, jota maakuntaliitto on edistänyt selvityshankkeella, jonka tavoitteena on ollut viedä kanavahanke luvitus- ja rahoitusvaiheeseen.
Kutilan kanava – Portti Suur-Saimaalle -esite, 09/2020
Kanavan ja pumppaamoiden yleissuunnitelma – FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Virtaama- ja vedenlaatumallinnus – Suomen ympäristökeskus
Vesiekologinen selvitys – Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Lisätietoja: Kutilan kanavahankkeen seurantaryhmä, Veli-Matti Kesälahti
Metsät ja metsätalous
Vesistöjen lisäksi metsät ja metsätalous ovat Etelä-Karjalan vahvoja tukijalkoja. Eteläisen Saimaan rannalla sijaitseva metsäklusteri on edelläkävijä kiertotalouden ja uusien energiaratkaisujen saralla. Uusiutuvan energian osuus Etelä-Karjalassa on metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen ansiosta peräti 80 prosenttia. Alueen metsäteollisuuden asema alan tutkimustoiminnassa on vahva, kuten myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT). Etelä-Karjalan vahva tutkimusosaaminen luo poikkeuksellisen hyvät edellytykset maakunnan kestävään kehittämiseen, josta osoituksena Greenreality Network, joka on Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimiva energia- ja ympäristöalan verkosto, joka luo jäsenilleen sekä alueelle kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Rajajoet
Etelä-Karjala jakaa pitkän yhteisen raja-alueen Karjalan tasavallan ja Leningrad oblastin kanssa, joka on myös luonnonympäristöön nojaavan aluekehityksen kannalta keskeinen voimavara. Rajajoet ovat matkailullisesti erittäin kiinnostavia kohteita, kuten Suomen suurin joki Vuoksi, sekä maamme ainoan luonnonvaraisen järvilohikannan kotijoki, Hiitolanjoki. Rajajokien ja niitä ympäröivän luonnon varaan on mahdollista kehittää luontomatkailua, joka on varsin tervetullut lisä etenkin syrjäisempien alueiden elinkeinoelämään. Etelä-Karjalan liitto on ollut aktiivinen toimija suomalais-venäläisessä rajajokiyhteistyössä, niin hanketoiminnassa kuin viranomaistasolla.
Hiitolanjoki vapautuu – lohi Laatokalta latvavesille -esite, 10/2019
Etelä-Karjalan maakunta tiedostaa luonnonympäristönsä tarjoamat mahdollisuudet ja brändiarvon. Luonnonympäristössä on edelleen valtavasti ulosmitattavaa aluekehityksellistä potentiaalia, jota maakuntaliitto pyrkii realisoimaan niin kaavoituksen, hanketoiminnan kuin myös maakuntien ja valtakuntien rajat ylittävällä yhteistyöllä.
Lisätietoja, elinvoimapalveluiden yksikkö