Etelä-Karjalan liittoProjektitPäättyneet projektit

Päättyneet projektit

Transition Strategy for Eastern and South-East Finland’s Border Regions and Areas

Toteutusaika: toukokuu 2024 – joulukuu 2025
Rahoitus: Euroopan komission teknisen tuen rahoitus
Rahoittaja: Euroopan komissio

Etelä-Karjalan liitto oli mukana joulukuussa 2025 päättyneessä työ- ja elinkeinoministeriön hakemassa TSI-rahoitteisessa (Technical Support Instrument) hankkeessa “Transition Strategy For Eastern and South-East Finland’s Border Regions and Areas”. Sen lähtökohtana oli löytää uusia ratkaisuja itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi Venäjän hyökkäyssodan myötä muuttuneessa toimintaympäristössä ja vaikuttaa tulevan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden rahoitukseen. Hankkeen kohderyhminä olivat kahdeksan itäisen Suomen maakuntaa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala.

Hankkeen selvityksistä ja strategioista vastasi OECD, joka tutustui hanketta varten itäisen Suomen maakuntien tilanteeseen. Hankkeessa tunnistettiin useita itäisen Suomen maakuntia koskettavia haasteita, mutta myös paljon vahvuuksia, joiden varaan rakentaa uutta kasvua. Hankkeessa laadittiin yhteinen siirtymästrategia koko itäiselle Suomelle sekä maakuntakohtaiset strategiat.

Hankkeen loppuraportti on tutustuttavissa ja hyödynnettävissä täällä: https://www.oecd.org/en/publications/transition-strategies-for-finland-s-eastern-and-south-eastern-border-regions_b03b0b04-en.html

CHANEBO – Challenges at EU’s North-East External Borders

Toteutusaika: kesäkuu 2024 – kesäkuu 2025
Rahoitus:
ESPON-tutkimusohjelma
Rahoittaja: ESPON-ohjelma

Hanke tuotti uutta alueellista tietoa EU:n Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten raja-alueiden kehityksestä uudessa geopoliittisessa tilanteessa, joka syntyi Ukrainan sodan alettua vuoden 2022 alussa.

CHANEBO-hankkeessa tunnistettiin, kartoitettiin ja analysoitiin sodan taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia neljälle rajaseudulle, jotka muodostivat hankkeen sidosryhmän: Etelä-Karjala (FI), Ida-Viru (EE), Latgale (LV) ja Ignalina (LT).

Tutkimuksen politiikkasuosituksissa kokonaisturvallisuus nostetaan ulkoraja-alueiden kehityksen perustaksi. Lisäksi painotetaan yritystoiminnan, kestävän kehityksen ja osaamisen tukemista. Tutkijat suosittelevat myös, että EU:n itäisille ulkoraja-alueille turvataan rahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Interreg-ohjelmien kautta tai luodaan oma erityisrahoitusohjelma.

Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä täällä: https://www.espon.eu/projects/chanebo-challenges-eus-north-east-external-borders

Kuntien ilmastosuunnittelu

Toteutusaika: 1.8.2023–30.6.2025
Rahoitus:
Ympäristöministeriön avustus kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaan
Rahoittaja:
Ympäristöministeriö

Etelä-Karjalassa Ruokolahden kunta haki avustusta kaikkien Etelä-Karjalan pienten kuntien puolesta. Avustuksella Etelä-Karjalan liitto laati ilmastolain edellyttämät ilmastosuunnitelmat Ruokolahdelle, Rautjärvelle, Taipalsaarelle, Lemille, Luumäelle ja Parikkalaan. Savitaipale osallistui suunnittelutyöhön omalla panoksellaan.

Valmistuneet suunnitelman sisältävät muun muassa kuntien päästövähennystavoitteet ja toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Ilmastosuunnitelmat sisältävät myös tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka tähtäävät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä hiilinielujen vahvistamiseen. Osallistuneiden kuntien valtuustot hyväksyivät ilmastosuunnitelmat ja sitoutuivat seuraamaan suunnitelmien toteutumista ja ottamaan huomioon suunnitelmat kuntastrategioissaan ja toimintakertomuksissaan.

Lisätietoa kuntien ilmastosuunnitelmista ympäristöministeriön sivuilta: Kuntien ilmastosuunnitelmat – Ympäristöministeriö

Etelä-Karjalan kulttuurikunnat

Toteutusaika: 11.5.2022–31.8.2025
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö erityisavustus alueellisen kuntien kulttuurin kehittämistehtävän hoitamiseen
Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

EKKU – Etelä-Karjalan kulttuurikunnat -hankkeen tavoitteena oli edistää kulttuurin saavutettavuutta, eteläkarjalaisten yhdenvertaista osallisuutta ja toimijuutta sekä maakunnan elinvoimaisuutta. Samanaikaisesti hankkeen tavoitteena oli luoda edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle maakunnassa erilaisten kokeilujen ja pilotointien kautta.

Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena oli tukea Etelä-Karjalan kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta ja palvelujen saavutettavuutta. Kuntien näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli täsmentää heidän omia kulttuuritoimen kehittämiskohteitaan sekä hakea toimivia yhteistyötapoja ja -malleja eri väestöryhmien yhdenvertaisuuden ja kulttuurin saavutettavuuden turvaamiseksi.

Hanke vahvisti yhteistyötä ja haki uudenlaisia toiminta- ja tuotantotapoja kulttuurin ja taiteen yhdenvertaisen saatavuuden ja monipuolisen käytön edistämiseksi maakunnassa. Samalla hanke nosti esiin ja vahvisti kunkin kunnan omaleimaista ja ainutlaatuista kulttuuritarjontaa vahvistaen kuntien profiilia kulttuurikuntina ja maakunnan profiilia kulttuurimaakuntana.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli myös vahvistaa kulttuuritoimen henkilöstön osaamista ja vertaistukea sekä verkostomaista toimintaa. Hanke toi kaivattua lisäresurssia yhteiseen kehittämistehtävään sekä teki yhteistyöstä systemaattisempaa.

Lisätietoja hankkeesta ja ajankohtaisia toimintoja sivulta Kulttuuri – Etelä-Karjalan liitto.

Etelä-Karjalan sekä Itä-Suomen kulttuuristrategiat löydät tältä sivulta.

Luotain – Ennakointi Etelä-Karjalassa

Toteutusaika: 1.3.2023–28.2.2025
Rahoitus:
ESR+
Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus

Ryhmähankkeen toteuttajina toimivat LAB-ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän Saimaan ammattiopisto Sampo.

Hankkeen päätavoitteena oli alueellisen ennakoinnin kehittäminen ja yhteistyön lisääminen alueen eri toimijoiden kesken. Pitkän aikavälin vaikutuksena Etelä-Karjala säilyy elinvoimaisena ja koulutusorganisaatiot tuottavat osaavaa työvoimaa alueellisiin tarpeisiin. Alueen keskeiset toimijat tekevät strategisia valintoja ja päätöksiä, jotka luovat tulevaisuutta yhteisen tulevaisuuskuvan mukaisesti.

Hankkeen tuloksena syntyi kokonaisuus, joka voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäinen osa on toimintamalli, jossa kuvataan Etelä-Karjalan ennakointitoiminnan toimijaverkosto ja vuorovaikutuskonsepti, jolla ennakointitietoa tuotetaan, jaetaan, hyödynnetään, ja jossa ennakointiosaamista ylläpidetään. Toinen osa on palvelukokonaisuus, jonka kautta ennakointitieto ja osaaminen tavoittaa laajemmat kohderyhmät.

Konkreettisena muutoksena hankkeessa kehitettiin ensimmäiset, yksinkertaiset toimintamallit ennakoinnin tueksi. Lisäksi hankkeen myötä vahvistettiin ymmärrystä siitä, että tulevaisuuksien kuvittelu vaatii jatkuvaa fasilitoitua työskentelyä, jotta se juurtuu osaksi organisaatioiden toimintaa.

Hankkeen myötä ennakointi on siirtynyt kohti järjestelmällisempää ja yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia, joka tukee alueellista resilienssiä ja auttaa varautumaan työmarkkinoiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Etelä-Karjalan liitossa tulevaisuustyö jatkuu osana liiton normaalia toimintaa ylläpitämällä, koordinoimalla ja kehittämällä ennakointisivuja ja tulevaisuusverkoston toimintaa. Liiton sisäisesti kehitetään johtoryhmän ja asiantuntijoiden ennakointikyvykkyyttä ja osaamista, jotta asiantuntijatyö palvelee entistä monipuolisemmin omistajien, sidosryhmien ja alueen toimijoiden tarpeita.

Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä täällä: Ennakointi – Etelä-Karjalan liitto

Ilmastotekoja ja osaamista Etelä-Karjalaan

Toteutusaika: 1.1.2022–31.8.2023
Rahoitus:
Ympäristöministeriön avustus
Rahoittaja:
Ympäristöministeriö

Hanketta toteuttivat Etelä-Karjalan liitto (päätoteuttaja) yhdessä Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien kanssa, ja hankkeen toimenpiteet kohdistettiin Parikkalaan, Rautjärvelle, Ruokolahdelle, Luumäelle, Lemille, Savitaipaleelle ja Taipalsaarelle.

Hankkeen päätavoitteet olivat

  • auttaa kuntia sitoutumaan ilmastotyöhön
  • viedä ilmastoystävälliset valinnat osaksi eteläkarjalaisten kuntien toimintaa ja päätöksentekoa vahvistamalla toimijoiden (virkamiehet, asukkaat, päättäjät, kolmas sektori) tietoja ja toimimisen mahdollisuuksia
  • ratkoa kuntien ilmastotyön käytännön kysymyksiä ja pullonkauloja
  • auttaa kuntia ja/tai toimijaryhmittymiä hakemaan ilmastotyötä tehostavia hankkeita.

Hankkeen aikana kunnille tehtiin toimialakohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen laskelmat toteutettavimpien ilmastotoimenpiteiden löytämiseksi. Samalla arvioitiin päästövähennysten tuomia kustannussäästöjä ja kilpailuetumahdollisuuksia. Lisäksi hankkeessa järjestettiin eri teemoista ja eri kohderyhmille webinaareja ja koulutusta sekä yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnatut ilmastofestarit.

Hankkeessa hyödynnettiin laajasti alueellisia ja valtakunnallisia kokemuksia ja menestystarinoita sekä olemassa olevia laskureita, ilmasto-ohjelmia ja -strategioita sekä muita materiaaleja. Lisäksi hyödynnettiin laajaa yhteistyötä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden kanssa.