Etelä-Karjalan liittoToimintaympäristön muutos vaikuttaa edunvalvonnan suuntaan Etelä-Karjalassa

Toimintaympäristön muutos vaikuttaa edunvalvonnan suuntaan Etelä-Karjalassa

Maakuntavaltuuston jäseniä kokoustilassa Imatran kaupungintalon valtuustosalissa.

Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 11.12.2023 Etelä-Karjalan liiton  toimintasuunnitelmasta vuosille 2024-2026 ja vuoden 2024 toimintamenoista. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja itärajan sulkeminen ovat osaltaan vaikuttaneet liiton toimintaan ja  edunvalvonnan painopisteisiin. Esimerkiksi maakuntaohjelman päivittäminen kesken kauden ei ole tavanomaista, mutta kevään 2022 Venäjän hyökkäyssodasta käynnistynyt toimintaympäristön muutos johti Etelä-Karjalassa maakuntaohjelman uudelleenarviointiin ja päivittämistarpeeseen. Päivitys rajattiin koskemaan selvästi muuttunutta strategisluonteista sisältöä eli Venäjä-yhteistyötä, EU ulkorajaohjelmaa (CBC-ohjelma) sekä maakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämistä. Kokouksessaan maakuntavaltuusto hyväksyi päivitetyn maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen.

Katseet kohti tulevaa

Vuonna 2024 Etelä-Karjalan liitto jatkaa avaintehtäviensä toteuttamista ja suuntaa myös tulevaan: Maakuntaohjelman valmistelu vuosille 2026-2029 käynnistyy, maakuntakaava 2040:n valmistelua jatketaan ja edunvalvonnassa korostetaan paitsi kansallista myös EU-vaikuttamista kevään 2024 EU-vaaleja silmällä pitäen.

Etelä-Karjalan liiton avaintehtävät vuonna 2024:

  1. Edistetään maakunnan elinvoimaa toteuttamalla Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2022–2025 rahoituksen sekä asiantuntija- ja verkostotyön avulla. Käynnistetään maakuntaohjelman 2026-2029 valmistelu.
  2. Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n valmistelu
  3. Edunvalvonnassa vaikutetaan Etelä-Karjalan elinvoiman vahvistamiseen kansallisen ja EU-politiikan välineillä kaakkoisen rajaseudun muuttunut toimintaympäristö ja hallitusohjelman sisällöt huomioiden
  4. Organisaation toiminnan ja osaamisen kehittäminen huomioiden työhyvinvointi uudessa organisaatiorakenteessa hyvä työnantajakuva ja asiakastyytyväisyys säilyttäen

Edunvalvonnan keskiössä Itä-Suomen ja rajaseudun erityispiirteet

Etelä-Karjalan liiton ja maakunnan edunvalvontatavoitteissa painottuvat itäisen Suomen elinvoiman vahvistaminen ja kehittäminen. Keskeisiä teemoja ovat mm. saavutettavuus, vihreä siirtymä ja koulutus. Vuoden 2024 EU-vaaleja silmällä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että EU-rahoituskauden 2028-2034 Venäjän rajaseutujen erityispiirteet huomioitaisiin kaikissa EU- ja kansallisissa tukivälineissä.

Maakunnan keskeisiä edunvalvontatavoitteita ovat:

  • Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon suunnittelu, investointirahoitus ja toteutus vuoteen 2028 mennessä
  • Laadukkaan, houkuttelevan ja monipuolisen korkeakoulukeskittymän sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaedellytysten vahvistaminen maakunnassa
  • Vetylaakson rakentuminen ja vihreän energian sekä bio- ja kiertotalouden investoinnit (ml. Itäisen Suomen tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen)
  • Sähkönsiirtoverkon kapasiteetin kehittäminen vastaamaan uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia
  • Luumäki – Joutseno -kaksoisraiteen eteneminen (ratasuunnitelma valmistuu 2024, jonka jälkeen toteutus)
  • Nopean itäradan suunnittelun eteneminen
  • Nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen
  • Lappeenrannan lentokentän toiminnan turvaaminen
  • EU-rahoituskauden 2028–2034 ratkaisuihin vaikuttaminen siten, että Venäjän rajaseudut nostettaisiin kaikissa EU- ja kansallisissa tukivälineissä samaan tukikategoriaan harvan asutuksen alueiden rinnalla

Talous vakaalla pohjalla – jäsenkuntien maksuosuuksissa pientä nousua

Etelä-Karjalan liiton vuoden 2024 talousarvio on laadittu vuosikatteen ja poistojen jälkeen 50 000 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katetaan aiempina vuosina kertyneestä ylijäämästä.

Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat 4,7 prosenttia vuodesta 2023. Korotus johtuu palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutuksesta ja edunvalvontapäällikön palkkaamisesta vuoden 2024 alkupuolella. Jäsenkunnista Lappeenrannan kaupungilla on vuonna 2024 suurin maksuosuus, yhteensä n. 1,4 miljoonaa euroa. Imatran kaupungin maksuosuus on vajaa puoli miljoonaa euroa. Seitsemän muun jäsenkunnan osuudet jäävät selvästi alle 100 000 euron.

Maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirja on myöhemmin luettavissa Etelä-Karjalan liiton verkkosivuilta.

Lisätietoja Etelä-Karjalan liiton toimintasuunnitelmasta ja edunvalvontatavoitteista: Maakuntajohtaja Satu Sikanen, [email protected], puh: +358 400 661 318

Lisätietoja Etelä-Karjalan liiton talousarviosta: Hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, [email protected] puh: +358 40 139 0175