Maakuntajohtaja Satu Sikasen blogikirjoitus 3.7.2023.
Kun koko Suomesta pidetään huolta, Suomi ja suomalaiset pärjäävät. Näin linjataan pääministeri Petteri Orpon hallituksen visiossa. Ainakin yleisellä tavoitetasolla hallitusohjelma huomioi erityyppiset kunnat ja alueet sekä niiden tasapainoisen kehittämisen. Mitään pääilmansuuntaa ei ole unohdettu. Itäisen Suomen kehittämisvisiotyölle luvataan jatkoa ja EU:n ulkoraja-alueiden vahvistamista tuetaan. Pohjoiselle rakennetaan omaa ohjelmaa. Etelä- ja Länsi-Suomen määrätietoista kehittämistä halutaan mahdollistaa. Paljon jää kuitenkin rivien välistä luettavaksi. Miten sinällään hyvät aikeet muuttuvat konkretiaksi tiukentuvissa talousraameissa?
Aluekehittämisen näkökulmasta suurin leikkuri on iskemässä maaseudun kehittämisrahoihin – varoihin, joilla uudistettaisiin maaseutuelinkeinoja ja luotaisiin edellytyksiä paremmalle elinympäristölle. EU:n alue- ja rakennepolitiikka sen sijaan vaikuttaa jäävän säästötoimien ulkopuolelle. Hallitusohjelman kirjaus EU:n ulkoraja-alueiden vahvistamisesta ja EU-rahoituksen hyödyntämisestä koko Suomessa sopii erittäin hyvin Etelä-Karjalalle. Edellinen hallitusohjelma niittasi asetelman pelkästään Itä- ja Pohjois-Suomelle, johon Etelä-Karjalan tai Kymenlaakson kaltaiset rakennemuutosalueet eivät kuulu.
Uusi ohjelma antaa toivoa, että aluekehitysvarojen jakoon saataisiin jatkossa vihdoin oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi Lapin bruttokansantuotehan asukasta kohden on jo korkeampi kuin Etelä-Karjalan, ja silti rahat painottuvat pohjoiseen ja itään – johon siis Etelä-Karjala ei tässä kontekstissa kuulu. Vajaa pari vuotta sitten tehdylle varojenjakopäätöksen avaamiselle on perusteensa.
Toisin kuin aiemmin, EU:n alue- ja rakennepolitiikka ei ole enää elinkeinoministerin, vaan työministerin vastuulla. Työministeriltä odotetaan myös pikaisia toimia alun perin Venäjä-ohjelmiin allokoidun aluekehitysrahoituksen saattamisesta maakunnan liittojen kautta rajaseutujen kehittämiseen. Kaakkois-Suomen kolmen maakunnan, Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon osalta potti on 24 miljoonaa euroa. Hallitusta on kiittäminen siitä, että leikkuri ei iskenyt näihin rahoihin. Rajaohjelmista vapautuva kansallinen rahoitus on siksikin tärkeä, että hallitusohjelma jättää auki sen, tuleeko jatkossa maakunnan liitoille muuta kansallista aluekehitysrahoitusta, ns. AKKE-rahoitusta.
Maakunnan liiton tehtäväkenttä ei hallitusohjelman pohjalta juurikaan muutu. Maakuntakaavan oikeusvaikutteisuutta ja yksityiskohtaisuutta suunnitellaan kevennettävän – kuinka paljon, se jää nähtäväksi. Etelä-Karjalassa maakuntakaavan valmistelu jatkuu toistaiseksi vanhan lainsäädännön pohjalta.
Etelä-Karjalan kannalta huomionarvoisia ovat kirjaukset hyvinvointialueita koskevasta arviointimenettelystä. Hallitusohjelma lupaa, ettei hallitus liitä alueita toisiinsa ohi arviointimenettelyn, mutta jo ensimmäinen kierros valtion lisärahoitustarpeista voi johtaa arviointimenettelyn kautta hyvinvointialueiden yhdistymiseen. Jos hyvinvointialueiden rajat muuttuvat, muuttuvat myös maakuntarajat ja sitä kautta maakunnan liittojen toimialueet. Vaikka hallitusohjelma korostaa lähivuosien työrauhaa hyvinvointialueille, antaa ohjelma aihetta eri skenaarioiden pohdintoihin etenkin pienemmillä hyvinvointialueilla yhdessä kuntien ja maakunnan liiton kanssa.
Hallitusohjelma on muokkaamassa valtion aluehallintoa kovemmalla kädellä jo nopealla aikataululla. Lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä osa ELY-keskusten ympäristövastuualueen tehtävistä.Jäljelle jääviä ELY-keskuksen tehtäviä hoitaa jatkossa elinvoimakeskukset, joita on nykyistä 15 ELY-keskusta vähemmän. Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla on jo tähän saakka ollut yhteinen ns. täyden palvelun keskus, joten toimialueeseen tuskin tulee muutoksia. Nähtäväksi jää, siirtyykö Etelä-Savo osaksi Pohjois-Savosta johdettua elinvoimakeskusta vai onko suunta kenties Kaakkois-Suomi.
Rajujen talouden sopeuttamistoimien keskellä on selvää, että myös alueiden kehittäminen ja aluehallinto joutuvat jatkuvasti parantamaan juoksuaan ja tekemään enemmän – kenties vähenevällä rahalla. Olennaista kuitenkin on, että yritysten toimintaympäristöä parannetaan osaamistasoa nostamalla, infrainvestoinneilla, sujuvammilla lupakäytännöillä ja ennakoitavalla lainsäädännöllä. Hallitusohjelma antaa tähän hyvän pohjan. Etelä-Karjalan kannalta erityisen tärkeää on, että neljän miljardin investointiohjelma raide- ja väylähankkeisiin sisältää Etelä-Karjalan vientiteollisuuden kannalta kriittiset parannukset Karjalan rataan. Myös metsä- ja energiateollisuuden näkökulmasta ohjelma on lupaava.
Ilman vaikuttamistyötä tilanne voisi olla toinen. Haluankin lämpimästi kiittää kaikkia Etelä-Karjalan asioita esillä pitäneitä! Olkaamme hereillä myös ohjelman toimeenpanossa.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen
[email protected]
(Blogitekstin kuva: ©Valtioneuvoston kanslia/Janne Suhonen)