Etelä-Karjalan maakuntaohjelma vuosille 2022-2025 samoin kuin moni maakunnan kehittämiseen tähtäävä strategia on luotu aikana ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa. Myös kuluvaksi neljäksi vuodeksi laadittu hallitusohjelma ja aluekehittämistavoitteet vaikuttavat maakunnan kehittämiseen. Tätä taustaa vasten Etelä-Karjalan liitto oli kutsunut maakuntavaltuuston jäsenet maanantaina 6.11.2023 Holiday Club Saimaalle valtuustoseminaariin. Seminaarin tarkoitus oli päivittää maakunnan luottamushenkilöiden ja päättäjien yhteistä tilannekuvaa maakunnastamme, siihen liittyvistä edunvalvontatavoitteista ja kehittämishankkeista sekä keskustella uudistuvan, kestävälle pohjalle rakentuvan elinvoiman kehittämisedellytyksistä maakunnassamme.
Valtuustoseminaarissa avattiin maakuntakaavan 2040 suunnittelutilannetta, etenemisaikataulua ja suunnittelun laadintaan liittyvää monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Etelä-Karjalan toimintaympäristön viimeaikaisten muutosten vaikutukset nousivat erityisesti esiin vuosille 2022-2025 laaditun maakuntaohjelman tilannekatsauksessa. Muuttunut geopoliittinen tilanne on vaikuttanut esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoihin hyvin eri lailla. Matkailu- ja palvelualat ovat kärsineet laajasti ja vientiteollisuudessa vaikutuksia on nähty mm. logistiikkapuolella. Toisaalta vihreän siirtymän parissa työskenteleville yritykselle julkiset panostukset puhtaaseen energiaan ovat tuottaneet uutta liiketoimintaa. Maakuntaohjelman toimeenpanoa jatketaan edelleen mm. edistämällä ohjelman toteuttamista eri verkostoissa sekä kohdentaen rahoituksia ohjelman painopisteiden mukaisesti.
Etelä-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämispuheenvuoroissa korostuivat saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Toimivat liikenneyhteydet ovat merkittäviä paitsi maakunnan elinvoimalle myös koko Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden tulee lisäksi kohdistua tieliikenteen päästöjen vähentämiseen esimerkiksi tieliikenteen käyttövoimamuutoksena ja maantieliikenteen siirtämisenä mahdollisuuksien mukaan rautateille ja vesiväylille. Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä Etelä-Karjalan tavoite maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 80 %:lla vuoden 2007 tasosta.
Etelä-Karjalan edunvalvonnan painopisteitä käsiteltäessä keskiöön nousivat mm. teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen, sähkönsiirtoverkon ajantasaistaminen uusien energialähteiden hyödyntämisen ja uusien investointien mahdollistamiseksi, valokuituverkon rakentaminen haja-asutusalueille, TKI-toimintaan panostaminen, laajan päivystyksen sairaalan säilyttäminen sekä matkailuinfran kehittäminen Saimaan matkailupotentiaalin hyödyntämiseksi.
Valtuustoseminaarin esitysten ja keskustelujen päätteeksi paikalla olleilta valtuutetuilta kysyttiin, mitkä ovat Etelä-Karjalan kolme tärkeintä edunvalvontatavoitetta? Vastausten kärkeen nousivat Luumäki-Joutseno -kaksoisraiteen ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen sekä laajan päivystyksen sairaalan säilyttäminen. Näiden ja useiden muiden yhteisten edunvalvontatavoitteiden saavuttamista ja ratkaisujen löytämistä maakuntamme haasteisiin tukevat etelä-karjalainen yhteisöllisyys ja tiiviit verkostot.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318.