(Tiedote 9.12.2019)
Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan kuntayhtymän tulevan vuoden 2020 talousarviosta sekä vuosien 2020–2022 toimintasuunnitelmasta. Liiton toimintakulut ovat ensi vuonna hieman alle 4,5 miljoonaa euroa. Toiminnallisesti kärjessä ovat mm. hallitusohjelman toimeenpanoon sekä tulevaan EU-rakennerahasto-ohjelmaan 2021−2017 vaikuttaminen.
Hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen kertoi, että liitto on jo alkanut tasapainottamaan talouttaan, jota on jäsenkuntien päätöksillä pidetty useamman vuoden ajan alijäämäisenä. Ensi vuoden talousarvioon alijäämän suuruus on supistettu 125 000 euroon. Tasapainotusta on jo tehty mm. toiminnan menoja tarkistamalla, mutta avuksi tarvitaan myös jäsenkuntien maksuosuuksien pieni korotus.
Etelä-Karjalan liiton jäsenkuntien maksuosuuksien kokonaismäärä on ollut vuodesta 2016 vuoteen 2019 ennallaan. Alijäämäisten vuosien jälkeen liiton toiminnan kattamiseen esitettiin nyt maksuosuuksien nostoa kolmen prosentin verran. Kunnilta kerättävä maksuosuuksien kokonaismäärä on ensi vuonna 2.558.955 €.
Summa sisältää myös liiton teknisesti keräämät osuudet Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristö instituutin toimintavustuksen sekä 257.500€:n suuruisen rahoituksen Etelä-Karjalan kehittämisrahastoon maakunnan matkailun ja saavutettavuuden kehittämiseen.
Imatralaiset vastustivat korotusta
Jäsenosuuksien korotus ei kuitenkaan onnistunut ilman äänestystä. Imatran Airi Aalto esitti Irma Hujasen kannattamana, että liiton talousarvion tulisi perustua kuntien maksuosuuksien osalta vuoden 2019 tasolle.
Käydyssä äänestyksessä maakuntahallituksen pohjaesitys voitti imatralaisten valtuuston jäsenten kannan äänin 24-6.
Jäsenkuntaosuuksien nostoa ja vastuullisuutta puolustanut maakuntajohtaja Matti Viialainen muistutti valtuustolle, että Etelä-Karjalan liitto on maakunnallinen toimija, joka tuottaa jäsenkunnilleen monin kerroin siihen sijoitetut rahat. Rahoitusta maakuntaan tulee EU-rakennerahastoista hankkeisiin ja edunvalvonnan ansiosta valtion budjetista.
Viialainen palautti mieliin liiton edunvalvonnan kautta aikaansaatuja isoja ratkaisuja, jotka tuovat maakuntaa miljoonien rahoituksia. Hän mainitsi mm. pitkään ajetut ratkaisut Myttiönmäestä sekä Parikkalan rajasta. Nyt edunvalvonnan työlistalla on mm. Saimaan sulkujen pidennys sekä Imatralla rajan yli kulkeva rautatieyhteys Venäjälle. Maakuntajohtajan mukaan panos–tuotos -suhde esimerkiksi Imatran suuntaan on jäsenkuntaosuuksiin nähden varmasti moninkertainen. Esimerkiksi 85 miljoonan euron hanke, Saimaan sulkujen pidennys, toisi 1700 henkilötyövuotta töitä Etelä-Karjalaan.
Muutamissa imatralaisten puheenvuoroissa (Heikki Luukkanen, Antero Lattu) arvosteltiin kuitenkin maakunnan liiton toimintaa. Luukkanen ei usko, että maakuntayhtymän toiminta nostaisi kunnan taloutta. Lisäksi Luukkanen ja Lattu peräsivät maakunnan liitolta tehokkaampaa viestintää maakuntavaltuutettujen suuntaan.
Luukkanen esitti, että viestinnän parantamiseksi maakuntavaltuustolle pitäisi järjestää vuosittain kaksi seminaaria, joissa jaettaisiin tietoa liiton toiminnasta ja työn alla olevista asioista. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra lupasi, että pyydettyjä seminaareja tullaan järjestämään; ensimmäinen voidaan järjestää jo tänä keväänä.
Lisätietoja: Maakuntavaltuuston sihteeri, hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, p: 040 139 0175