Raide- ja matkailuinvestoinnit sekä uusien energiaratkaisujen tukeminen ovat Etelä-Karjalan toivelistan kärjessä
Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vaikutukset itäiseen Suomeen tuntuvat laajasti mm. Etelä-Karjalassa. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama valtiosihteerityöryhmä sai tehtävän selvittää, miten Venäjän hyökkäyssota erilaisine seurauksineen on vaikuttanut itäisen Suomen talouteen. Työryhmä pyysi kesällä lausuntoja asiasta ja näkemyksiä siitä, millaisia toimia alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan.
Valtiosihteerit antavat lausuntoja luettuaan ja asiantuntijoita kuultuaan ehdotuksensa toimenpiteistä 16.8.2022 mennessä. Hallitus halusi saada syksyn budjettiriiheen taustatietoa ja ehdotuksia itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavista toimenpiteistä.
Etelä-Karjalan liitto antoi oman lausuntonsa asiassa heinäkuun alussa. Lisäksi maakuntajohtaja Satu Sikanen oli työryhmän kuultavana. Liikenneväylä- ja matkailuinvestoinnit sekä uusien energiaratkaisujen tukeminen nähdään keskeisinä ratkaisuina Etelä-Karjalan liiton lausunnossa.
Etelä-Karjalan liiton lausunnossa todetaan, että aiemmin rajat ylittävä yhteistyö Venäjän kanssa oli Kaakkois-Suomessa hyvin tiivistä. Sota on merkinnyt paitsi taloudellisia menetyksiä, myös sosiaalisia, kulttuurisia vaikutuksia, jotka näkyvät ihmisten arjessa.
Itärajan liikenne on nyt hiljentynyt ja venäläisten ostovoima hävinnyt. Esimerkiksi venäläismatkailulla on ollut pitkään merkittäviä aluetalousvaikutuksia. Rajatutkimuksen mukaan (vuonna 2019) venäläismatkailijat jättivät pelkästään Etelä-Karjalaan 310 miljoonaa euroa palvelu- ja tavaraostoina.
Muuttuneessa tilanteessa esimerkiksi matkailupalveluita Saimaan alueella olisi nyt uudistettava vastaamaan uutta markkinakysyntää. Toimintaympäristöä on rakennettava pitkäjänteisesti, kuten aikanaan Lapin matkailussa tehtiin, Etelä-Karjalan liitosta esitetään.
Muuttunut toimintaympäristö vaikuttaa laajasti myös metsäbiotalouteen. Kaakkois-Suomessa on metsäteollisuuden keskittymä, jossa on käytetty vuosittain miljoonia kuutioita venäläistä puuta. Kaikkiaan Venäjältä on tuotu Suomeen puuta ja haketta yli 8 miljoonaa kuutiota. Nyt puuta ostetaan Suomesta ja Baltiasta. Logistiikkavirtojen muutos, kustannusten nousu ja puuraaka-aineen saatavuus voivat nousta metsäteollisuudelle kriittiseksi kysymykseksi. Rakenteellisten muutosten seuraukset olisivat tehdaspaikkakunnille valtaisat, liiton lausunnossa todetaan.
Vihreään siirtymän ja teollisuuden haasteet
Itäiseen Suomeen teollisuus tarvitsee jatkossa riittävästi puhdasta energiaa. Kotimaisen puubiomassan tarve ja käyttö lisääntyy metsäteollisuuden lisäksi energiasektorilla. Monissa kunnissa on jo aiemmin siirrytty puupohjaiseen energiaan kaukolämmön tuotannossa. Turvetuotanto oli käytännössä jo alettu alas, mutta tänä keväänä tuotanto käynnistetään uudestaan energian saatavuuden turvaamiseksi. Etelä-Karjalassa maakaasu oli aiemmin kilpailuetu monille Kaakkois-Suomen teollisuusyrityksille. Nyt tuokin etu on menetetty.
Tuulivoimaan liittyy itäisessä Suomessa erityisiä haasteita puolustusvalvonnan näkökulmasta. Puolustusvoimien tutka- ja sensoritekniikan ja tuulivoiman yhteensovittamiselle ei ole löydetty Suomessa ratkaisuja. Puolustusvalvonnan kannalta kriittisenä alueena itärajan maakunnat ja kunnat menettävät miljardien tuulivoimainvestoinnit ja kymmenien miljoonien vuosittaiset kiinteistöverotulot. Tuulivoiman ja puolustusvalvonnan yhteensovitukselle on etsittävä edelleen ratkaisuja ja samalla joudutettava aurinko- ja bioenergian lisärakentamista itäiseen Suomeen.
Kasvavan puhtaan energian tarpeen ohella teollisuuden elinehtona ovat myös sujuvat, kustannustehokkaat ja vähäpäästöiset kuljetukset, mikä tarkoittaa ennen kaikkea raideliikenteen pullonkaulojen poistamista. Myös alempiasteiseen tieverkkoon tarvitaan panostusta.
Teollisuuden toimintaedellytykset tulee varmistaa myös siten, että energiasiirtymät lupa- ja tukiprosesseineen ovat sujuvia ja uutta energiateknologiaa otetaan käyttöön ja kehitetään.
Kaakkois-Suomeen halutaan rakentaa vetylaakso. LUT-yliopistolle tarvitaan mittavia laboratorioinvestointeja sekä investointeja vetyputkistoon ja vetyteknologiaa hyödyntäviin laitteistoihin. Tavoitteena on myös saada ensimmäinen synteettisten polttoaineiden pilotointilaitos rakennettua Lappeenrantaan. Näille pilottihankkeille tulisi löytyä rahoitusta RRF-varoista (EU:n elpymis- ja palautumistukiväline) ja energiatuista, Etelä-Karjalasta esitetään.
Karjalan rata on saatava kuntoon
Yksi näkyvimpiä sodan vaikutuksia on ollut Saimaan kanavan liikennöinnin loppuminen. Vakuutusyhtiöt eivät vakuuta Venäjän aluevesien kautta kulkevia rahteja tai vakuutukset ovat äärettömän kalliita. Kanavan kautta kulkenutta rahtia on siirtynyt kumipyörille ja raiteille noin 1,3 miljoonan tonnia. Rekkakuormina se tarkoittaa yli 50 000 rekkaa vuodessa.
Saimaan kanavan liikenteen loppumisen ovat maininneet lähes kaikki työryhmälle lausunnon antaneet tahot. Saimaan syväväylän kautta kanavaliikenteen loppumisen vaikutukset leviävät kaikkialle Itä-Suomeen.
Muutokset itäisen Suomen logistiikkaketjuissa ovat niin suuria, että investoinnit olemassa olevaan raideverkkoon ja raidekapasiteettiin ovat välttämättömiä. Etelä-Karjalan liiton lausunnossa painotetaan, että itäisessä Suomessa kiireellisimpänä kohteena on kaksoisraiteen rakentaminen Karjalan radalle välille Luumäki – Joutseno. Ratasuunnitelma on käynnistetty keväällä 2022. Karjalan radan investointirahoitus on huomioitava elokuun 2022 budjettiriihessä. Kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välille sisältyy Väylän investointiohjelmaan 2023–2029. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 229 miljoonaa euroa.
Myös Joensuu – Imatra -välille kohdistuu kasvaneita kunnostustarpeita. Rataosuus on paikoin huonossa kunnossa ja paine rataosuudelle kasvaa puukuljetusten lisääntymisen myötä.
Liiton lausunnossa muistutetaan useista investointipäätöksistä, jotka peruttiin uuden geopoliittisen tilanteen vuoksi. Kaiken kaikkiaan peruuntuneita investointeja on kertynyt noin 200 miljoonan euron arvosta. Pelkästään rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset olisivat hankkeissa olleet tuhansia henkilötyövuosia, jotka jäävät nyt muuttuneessa tilanteessa toteutumatta.
Rajamaakuntien kehittämisrahoitus kuntoon – tukea matkailun kehittämiseen
Venäjän hyökkäyssota vähentää myös Etelä-Karjalan saamaa kehittämisrahoitusta. EU-Venäjä-ulkorajaohjelmia (ns. CBC-ohjelmat) ei nyt ohjelmakaudella 2021–2027 tulla muuttuneessa tilanteessa toteuttamaan. Ohjelmille oli osoitettu EU-rahoitusta yhteensä noin 112 miljoonaa euroa ja vastaava määrä osallistuvien maiden kansallista rahoitusta. Nyt tämä rahoitus on siirtymässä osittain muualle Eurooppaan ja osittain EU:n sisärajoilla tehtävään yhteistyöhön.
Ulkorajamaakuntien liitot ovat vedonneet työ- ja elinkeinoministeriöön ja EU:n komissioon, että EU-asetusmuutosten valmistelu käynnistettäisiin ja näin voitaisiin turvata vielä jäljellä olevat noin 80 miljoonaa euroa ulkorajaohjelmien 2021–2027 rahoituksesta niihin maakuntiin, joille ne on alun perin suunnattu.
Muissakin aluekehittämisen rahoituslinjauksissa Kaakkois-Suomi pitää jatkossa huomioida yhdenvertaisesti muuhun Itä-Suomeen nähden, jotta järkevää ja koko Suomea hyödyttävää yhteistyötä saataisiin aikaisiksi. Nykytilanteessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan tiukat suuraluerajat rajoittavat itäisen Suomen yhteistyötä esim. matkailun kehittämisessä, Etelä-Karjalan lausunnossa todetaan. Etelä-Karjalalla on käytettävissä EU:n AURA-ohjelman rahoitusta tällä ohjelmakaudella n. 58 M€ vs. Etelä-Savo n. 199 M€.
Ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomen rahoitus on vähenemässä ELY-keskusalueista eniten myös tulevassa CAP27-kauden varojenjaossa. Samalla Itä-Suomen maatalous painii kannattavuusongelmien kanssa. Tuotantokustannukset ovat nousseet ja Venäjän sotatoimet ovat heikentäneet mm. lannoitteiden saatavuutta. Maatalouden tulevaisuudennäkymiin olisikin saatava muutos, jotta voimme pitää yllä huoltovarmuutta.
Kehittämisrahoitusta tarvittaisiin mm. Saimaan matkailun satsauksiin. Suomeen on perusteilla uusi erä- ja luontokulttuuria esittelevä valtakunnallinen erityismuseo. Museon sijaintipaikkaa koskevan kilpailun voitti Imatran kaupunki keväällä 2021. Kilpailutus järjestettiin hankkeessa, jonka taustalla olivat Suomen Metsästysmuseo, Suomen Kalastusmuseoyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto.
Museo on tarkoitus avata vuonna 2026 ja investointirahoitusta tarvitaan vuosina 2024–25. Suunnittelurahoitusta museolla on kasattuna yhteensä 850 000 euroa. Imatran kaupunki on varautunut kattamaan museoinvestoinneista 50 % eli 14 M€ sisältäen rakennuksen ja perusnäyttelyn. Tätä panostusta vastaan odotetaan 50 % (14 M€) tukea valtiolta, josta 2 M€ tulisi sisältyä vuoden 2023 valtion budjettiin.
Etelä-Karjalasta esitetään, että Saimaan kanavalle ja Viipuriin suuntautuvien risteilyjen sijaan katseet on käännettävä muuttuneessa tilanteessa Saimaan sisävesiliikenteen risteilytarjontaan. Taipalsaarella Pien- ja Suur-Saimaan yhdistävä Kutilan kanava muodostaa risteily- ja veneilyliikenteelle uuden houkuttelevan reitin. Kanavan yhteyteen rakennettavat pumppaamot parantavat samalla Pien-Saimaan vedenlaatua.
Liiton lausunnossa muistutetaan, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite valtion ja alueen yhteishankkeista, joilla tuetaan sekä vesistömatkailua että vesistöjen laatua. Kimolan kanavahankkeen mukaisesti Kutilan kanavainvestoinnille pumppaamoineen odotetaan 2/3 rahoitusta valtiolta (noin 12 M€). Kunnat ovat jo tehneet rahoituspäätökset reilun 5 M€:n rahoitukseen osallistumisesta.
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Satu Sikanen, Etelä-Karjalan liitto, puh: 0400 661 318, [email protected]