Etelä-Karjalan Kultturikunnat -hanke on kevättalvesta 2023 alkaen toiminut kuntien kulttuuritoiminnan laadun, vaikuttavuuden sekä palveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Lisäksi on pyritty vahvistamaan eteläkarjalaisten osallisuutta ja maakunnan elinvoimaisuutta. Hanketta on vetänyt kulttuurikoordinaattori, ja vetovastuu on vaihtunut hankkeen aikana. Suurimman osan ajasta hankkeen johdossa toimi Ossi Välimäki. Vuoden 2025 keväällä koordinaattorin tehtävässä aloitti Anni Pellikka, jota haastattelimme hankkeen kokemuksista ja vaikutuksista.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Pellikka kertoo hankkeen alkutaipaleesta. Toimenpiteet alkoivat hanketyöntekijän kuntakierroksella ja lähtötilannekartoituksella. Kartoituksessa selvitettiin kuntien kulttuuriresurssit henkilöstön ja talouden saralta, sekä tutustuttiin organisaatiorakenteeseen.
Etelä-Karjalan liitto edistää kulttuuria osana maakunnallista strategiatyötä. Liitossa toimii kulttuurikonklaaviksi nimetty yhteistyöryhmä, joka on toiminut kulttuurin kehittämistehtävän tukena ja koonnut yhteen alueen keskeiset kulttuuritoimijat ja sidosryhmät. Konklaavi on jatkanut aiemman kunnallisvaalikausien syklissä toimineen kulttuurityöryhmän työtä. Etelä-Karjalan liitto haki kulttuurikonklaavin tuella opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta kuntien kulttuurin kehittämistehtävään vuosille 2023–2024.
Kulttuurikunnat -hankkeen kehittämistehtävä pystyttiin jakamaan Pellikan mukaan neljään teemaan:
- kuntien kulttuuristen erityispiirteiden ja kehittämiskohteiden hahmottaminen
- kuntien yhteistoiminnan pilotoinnit
- maakunnan kulttuurityön -ja toimijoiden näkyväksi tekeminen
- kuntien kulttuurityön verkosto
Mitä hankkeesta jää käteen?
Hanke on onnistuneesti toteuttanut useita maakunnallisia pilottikokeiluja. Pilotointeja on järjestetty muun muassa kirjastokiertueina, MWAH-tapahtumaviikkona yhteistyössä MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n kanssa, ja ensimmäisen Etelä-Karjalan Kulttuuri- ja urheilugaalan muodossa. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin Ossi Välimäen ”Kulttuuri on vaikuttava sijoitus” -julkaisu, jossa koottiin yhteen kulttuurin taloudellisia vaikutuksia. Hanke mahdollisti koko maakunnan kattavan Kulttuurilehden, jota toteutettiin neljästi vuodessa ilmaisjakeluna tavoittaen yhteensä 50 000–100 000 eteläkarjalaista. Kulttuurilehti ei tule saamaan jatkoa hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana suunniteltiin myös Etelä-Karjala palkinto, joka tullaan myöntämään vuosittain Maakuntapäivässä ansioituneelle eteläkarjalaiselle.
Useat pilotoinnin tuotokset tulevat saamaan jatkoa myös hankkeen jälkeen. Kulttuuri- ja urheilugaala tullaan järjestämään uudelleen vuonna 2026, ja seuraava Etelä-Karjala palkinto jaetaan 3. lokakuuta 2025. Maakuntapäivien teemana on tänä vuonna Yritteliäs eKarjala, jonka mukaan palkinto tahdotaan kohdistaa henkilölle, joka toimii Etelä-Karjalan elinkeinoelämän ja aluetalouden hyväksi sitä monipuolistaen ja uudistaen. Seuraava Kulttuurileijonien luola -tilaisuus järjestetään 26.8. Imatralla Kulttuuritalo Virrassa.
Kulttuurin asema maakunnassa
Kulttuurikoordinaattori Pellikka kertoo hankkeen avanneen hänelle laajemman näkökulman Etelä-Karjalan kulttuuritoiminnasta. Hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä Lappeenrannan ”Kulttuurin unelmavuosi 2024 – Osallisuutta ja hyvinvointia kaupunkilaisille” -hankkeen koordinaattorin roolista. Kulttuurikunnat -hanke opetti paljon uutta esimerkiksi kuntien välisestä verkostoyhteistyöstä sekä Kulttuurilehden tuotannosta. Lisäksi Kulttuuri- ja urheilugaalan järjestäminen oli mielenkiintoista ja tärkeä avaus alueella, korostaa Pellikka.
Kulttuuri on merkittävä ja vaikuttava osa maakuntaa. Se vahvistaa alueen elinvoimaisuutta, parantaa asukkaiden hyvinvointia sekä lisää yhteisöllisyyttä. Kulttuuritapahtumat toimivat myös merkittävinä vetovoimatekijöinä alueella. Pellikan mukaan hanke on tuonut yhteen erilaisia toimijoita, lisännyt yhteistyötä ja kehittänyt uusia toimintamalleja sekä tuotantotapoja, joiden tavoitteena on edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saavutettavuutta ja monipuolista hyödyntämistä maakunnassa.
Mikä toimii ja mikä ei
Pilotointitoiminta mahdollisti erilaisten toimintamallien kokeilun ja yhteistyön kehittämisen. Suurin osa pilotoinneista poiki menestystä ja tulevat saamaan jatkoa vielä hankkeen jälkeenkin, mikä on kulttuurin edistämisen kannalta loistava tulos. Valitettavasti Kulttuurilehden tuotannolle ei löydetty jatkajaa, joten tässä muodossa lehti ei jatku. Tämä on harmillista, sillä palautekyselyiden mukaan kulttuurilehdelle toivottiin jatkoa ja julkaisut koettiin tärkeiksi Etelä-Karjalan alueella, Pellikka kertoo. Kulttuurihankkeeseen liittyen toteutettiin erilaisia palautekyselyitä, palautekeskusteluita sekä itsearviointia, joiden perusteella hankkeen vaikutuksia pystyttiin arvioimaan. Palautetta kerättiin kohderyhmiltä ja sidosryhmiltä Kulttuurilehteen, Kulttuuri- ja urheilugaalaan, Kulttuurikahvila-toimintaan sekä Kulttuurikonklaavin kehittämiseen liittyen, Pellikka lisää.
Erityisen merkittäväksi hankkeessa nousi se, miten onnistuttiin sekä vahvistamaan kulttuurin näkyvyyttä ja arvostusta alueella että syventämään kuntien välistä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisätietoa:
Anni Pellikka, kulttuurikoordinaattori, [email protected] ,+358 40 673 4582