Etelä-Karjalan liittoSelvitys Etelä-Karjalan kaupan näkymistä vuoteen 2040 on valmistunut

Selvitys Etelä-Karjalan kaupan näkymistä vuoteen 2040 on valmistunut

Ilmakuva Lappeenrannan Myllymäen alueelta.

Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2040 -selvitys arvioi kaupan kehitysnäkymiä ja kaupan toimintojen tarvitseman liiketilan lisätarvetta vuoteen 2040 saakka. Selvitys on tehty Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n valmistelun tueksi. Selvityksen mukaan kaupan lisätilantarve kohdistuu lähinnä erikoiskauppaan: tilaa vaativaan ja muuhun erikoiskauppaan.

Keskeiset tulokset – keskustojen ulkopuolelle ei uusia kaupan alueita

Liiketilan lisätarve vuoteen 2040 perustuu ostovoiman kehitykseen, kaavalliseen mitoitukseen ja ulkomaakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden muodostamaan ostopotentiaaliin, sekä osaltaan skenaarioon venäläisten ostovoiman kehityksestä. Kaikki lisäkerrosala ei mahdu sijoittumaan keskusta-alueille, joten maakuntakaavaan esitetään vähittäiskaupan suuryksiköitä myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Voimassa olevaan maakuntakaavan verrattuna uusia keskustojen ulkopuolisia suuryksikköalueita ei kuitenkaan esitetä ja osa olemassa olevista suuryksikkövarauksista tullaan esittämään kaupan reservialueina. Maakuntakaavassa ei osoiteta keskusta-alueille enimmäismitoitusta. Maakuntakaavassa osoitettavan suuryksikön minimikoko on 4 000 k-m2.  

Vaikutusten arviointi – keskustakaupan rooli säilyy

Maakuntakaavan kaupan sijoittumista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Maakuntakaavan tulee edistää toimivaa kilpailua ja turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset pitkällä tähtäimellä. Selvityksessä esitetyt vähittäiskaupan suuryksiköt eivät hajauta yhdyskuntarakennetta, vaan ne sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja niiden saavutettavuus eri kulkumuodoin on varsin hyvä. Kaupan ohjauksen osalta maakuntakaavan tulee olla mahdollistava kaava, jonka ratkaisut tarkentuvat kuntakaavoituksessa. Kaupan selvitys esittää maakuntakaavaan osoitettavaksi erilaisin km-merkinnöin vähittäiskaupan eri muotoja: rajakauppaa, paljon tilaa vaativaa kauppaa ja matkailua palvelevaa kauppaa. Koska liiketilan lisätarve kohdistuu pääosin paljon tilaa vaativaan kauppaan ja muuhun erikoiskauppaan, se ei kilpaile keskustakaupan kanssa, eikä siten aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustakaupalle.

Tulosten taustatiedot – eri skenaariot

Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksen taustaksi laaditussa, vuonna 2022 valmistuneessa Venäläisten ostosmatkailun merkitys ja tulevaisuuden näkymät -selvityksessä käsiteltiin kolmea eri skenaariota. 1. skenaariossa raja avautuisi vuonna 2023, ja ostosmatkailu kehittyisi ennen korona-aikaa olleen kehityksen mukaisesti. 2. skenaariossa raja avautuisi vuonna 2030, ja ostosmatkailu olisi tämän jälkeen maltillista ja rajoitettua. 3. skenaarion mukaan raja pysyisi kiinni vuoteen 2040 asti. Kaupan rakenne ja mitoitus -selvitys laadittiin skenaarion 2 pohjalta.

Kaupan rakenne ja mitoitus -selvityksen mukaan liiketilan lisätarvetta tuovat ostovoiman lisääntyminen (+1–2 %/v), kaavallinen ylimitoitus (kerroin 1,3) ja ulkomaakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden määrän lisääntyminen sekä 2. skenaarion mukainen venäläisten ostosmatkailu. Selvityksessä on huomioitu ostovoiman siirtymät sekä kysynnän ja tarjonnan kuntakohtainen tasapaino. Selvityksen laskelmissa on otettu huomioon myös Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2040.

Jatko – maakuntakaavan suunnittelutyö etenee

Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n kaavaluonnoksen suunnittelutyö on käynnissä. Nyt valmistunut kaupan selvitys tuottaa osaltaan tietoja maakuntakaavaratkaisulle sekä kaavan vaikutusten arvioinnille. Maakuntakaavan suunnittelutyö etenee, ja tavoitteena on saada kaavaluonnos valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Linkki selvityksiin:
Tausta-aineistot – Etelä-Karjalan liitto (ekarjala.fi)


Lisätietoja:

Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2040 -selvitys:
Taina Ollikainen
johtava asiantuntija
FCG Finnish Consulting Group Oy
p. +358 40 864 1030
[email protected]

Venäläisten ostosmatkailun merkitys ja tulevaisuuden näkymät -selvitys:
Antti Honkanen
tutkimusjohtaja
Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy, visitory
p. +358 50 541 6890
[email protected]

Etelä-Karjalan maakuntakaavan suunnittelu:
Topi Suomalainen
aluesuunnittelupäällikkö
Etelä-Karjalan liitto
p. +358 40 358 0975
[email protected]
Maakuntakaava 2040 – Etelä-Karjalan liitto (ekarjala.fi)


Kuva ylhäällä: Lappeenrannan Myllymäen aluetta. Etelä-Karjalan liitto / RoboDrones, Petri Tulkki 2020 (DJI_0325.jpg)