Valikko Sulje

Liikenneinvestointien on perustuttava ajantasaiseen tilannekuvaan

juna

Etelä-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi Itä-Suomen maakuntien yhteisen lausunnon luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030. Investointiohjelman luonnoksessa ei ole otettu huomioon Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden vaikutuksia toimintaympäristöön ja liikennejärjestelmään.

Itä-Suomen maakuntaliitot esittävät, että investointiohjelman pohjaksi laaditaan ajantasainen uusi tilannekuva toimintaympäristön muutoksista, johon hyväksyttävän investointiohjelman on perustuttava. Investoinnit itäisen Suomen logistiikan toimivuuden turvaamiseksi on käynnistettävä pikaisesti.

Itäisen Suomen maakunnat ovat huolestuneita myös investointiohjelman alueellisesta painottumisesta eteläiseen ja läntiseen Suomeen. Luonnokseen sisältyvistä rataverkon kehittämishankkeiden rahoituksesta yli 70 % kohdistuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja vain noin 20 % itäiseen Suomeen. Vastaavasti maantieverkon kehittämishankkeista noin 70 % sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa ja noin 26 % Itä-Suomessa.

Maakuntaliittojen näkemyksen mukaan investointiohjelman valmistelussa on tarpeen katsoa maan liikennejärjestelmää kokonaisuutena ja huomioida toimenpiteiden vaikuttavuus elinkeinoelämään ja alueiden saavutettavuuteen alueellisesti epätasapainoisen resurssien kohdentamisen sijasta. Investoinnit tulee kohdentaa kattamaan tasapuolisemmin koko maa kuin mitä luonnoksessa nyt on esitetty.

Suurimmat muutokset investointiohjelmassa kohdistuvat
Etelä-Karjalan raidehankkeisiin.

Ohjelman ulkopuolelle on siirretty muihin tarkasteltaviin hankkeisiin Venäjän liikenteeseen linkittyvät hankkeet eli Imatran liikennepaikan kehittämisen ensimmäinen vaihe, Luumäki–Vainikkala rataosuuden nopeudennosto ja Vainikkalan ratapihan pienet kehitystoimenpiteet. Etelä-Karjalan hankkeista investointiohjelmassa ovat edelleen Imatra–Joensuu rataosuuden matka-aikojen lyhentäminen, Lauritsalan liikennepaikan parantaminen sekä Luumäki–Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto.

Investointiohjelmassa olevien Etelä-Karjalan raidehankkeiden hankekuvauksiin maakuntahallitus esittää seuraavia muutoksia:

  • Imatra-Joensuu matka-aikojen lyhentäminen

Hankekuvauksessa tarkastellaan ainoastaan hankkeen vaikutuksia henkilöliikenteen matka-aikoihin. Rataosuudella on kuitenkin myös tavaraliikennettä, ja geopoliittisen tilanteen muutosten vuoksi kotimaan raakapuukuljetusten määrät tulevat kasvamaan, mikä lisää rataosuuden liikennemääriä merkittävästi. Tämä tulee huomioida hankkeen kuvauksessa.

  • Lauritsalan liikennepaikka

Hankekuvauksessa todetaan, että jos Imatra-Imatrankoski-raja-hanketta ei toteuteta, Lauritsalassa ei ole tarvetta pitkille 900 metrin raiteille ja hankkeen hyöty saadaan 600 metrin raiteista kotimaan raakapuukuljetuksissa. Kuitenkin kuvauksessa todetaan myös, että Lauritsalan raiteiden pidennys mahdollistaa junapituuden kasvattamisen Kaukaan tehtaan raaka-ainekuljetuksissa myös kotimaasta, mikä vähentää ajettavien junien kokonaismäärää ja vapauttaa raidekapasiteettia erityisesti Imatra tavaran ja Lauritsalan välillä. Koska myös kotimaan raakapuukuljetuksissa voidaan hyödyntää 900 metrin pituisia junia, ei Lauritsalan liikennepaikan kehittämistä voida kytkeä suoraan Imatra-Imatrankoski-raja-hankkeeseen. Hanke on Kaukaan tehtaan toimintaedellytysten kannalta välttämätön myös ilman Imatra–Imatrankoski–rajahanketta.

  • Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto

Luumäki-Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus. Yhteysväli on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden raakapuu- ja tuotekuljetuksille ja keskeinen reitti erityisesti Kotkan ja Haminan satamiin. Luumäki-Imatra-väli on tunnistettu yhteysväliksi, jolla on keskeisimpiävälityskykyhaasteita sekä väliksi, jolla tarvitaan teollisuuden suunnittelemista investoinneista riippumatta korjaus-, parannus- ja kehitystoimenpiteitä käynnissä olevien hankkeiden lisäksi.

Hankekuvauksessa todetaan, että hankkeen toteuttamislaajuutta ja toimenpiteitä on suositeltavaa arvioida noin vuonna 2025. Geopoliittisen tilanteen muutosten vuoksi Saimaan kanavan liikenne on pysähdyksissä, mikä siirtää 1,3 miljoonan tonnin tavaravirrat vesiteiltä maanteille ja rautateille. Rekkakuormiksi muutettuna tämä tarkoittaa n. 50 000 ajoneuvoa lisää itäisen Suomen maanteille. Liikenteen päästövähennystavoitteiden, tieliikenteen operaattorien kaluston riittämättömyyden ja polttoaineiden kustannusten nousun vuoksi liikennettä on tarpeen ohjata maanteiden sijaan enemmän rautateille. Tämän vuoksi Luumäki-Joutseno välityskyvyn parantaminen ja nopeudennosto tulee toteuttaa nopeammin kuin hankekuvauksessa on esitetty.

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman, toimeenpanoa. Investointiohjelmassa esitetään lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet, jonka talouskehyksen määrittelee Liikenne 12-suunnitelma. Vuosille 2023–2030 laadittu investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Väyläverkon investointiohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.

Lisätietoja: Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, p. 040 681 7163 , sonja.tynkkynen@ekarjala.fi