Koko Suomi hyötyisi huomattavasti Imatran kautta kulkevasta kansainvälisestä raideyhteydestä Venäjälle. Etelä-Karjalan liiton vetämässä hankkeessa selvitettiin vaikutuksia, joita Imatran ja Svetogorskin kautta Pietariin kulkevalla yhteydellä olisi.
Svetlana Vorontsovan pp-esitys_17.04.2019.pdf
Esa Eerikäisen esitys selvityksestä 17-04-2019.pdf
Keskiviikkona julkistetussa selvityksessä arvioitiin, että jo ensi vuosikymmenen puolivälissä Imatran rajan kautta voisi kulkea raiteilla miljoona matkustajaa. Jos junamatkustamista tuettaisiin lähialueiden alueellisella viisumivapaudella, matkustajamäärät nousisivat entisestään. Huomattava osa venäläismatkailijoista, jotka tulevat nyt Suomeen autolla, siirtyisi joka tapauksessa käyttämään junayhteyttä.
Yhteyden kansainvälistämisellä olisi myös merkittävä lisäys raiteilla kulkevaan rahtiin. Yrityshaastatteluissa arvioitiin, että eteläisten raja-asemien kautta kulkee raiteilla jo lähivuosina 9,7 miljoonaa tonnia enemmän tavaraa nykyiseen 5,2 miljoonaan rahtitonniin verrattuna. Pääosa Imatran kautta tuodusta rahdista on puuta, joka suuntaa Suomen metsänjalostustehtaisiin. Suunnitteilla olevat uudet metsänjalostuslaitokset kasvattavat puuntuonnin tarvetta merkittävästi, jopa 16 miljoonalla tonnilla vuodessa.
Imatralla pidetyn tilaisuuden avannut maakuntajohtaja Matti Viialainen korosti Imatran raideyhteyden kansainvälistämisen merkitystä koko itäiselle Suomelle.
”Tämä on meille prioriteetti. Itä-Suomi tarvitsee nyt uudelta hallitukselta tekoja. Suomen puolella tämä 45 miljoonaa euroa maksavan hankkeen toteuttaminen olisi sekä teollisuuden rahtikuljetusten että matkailuvirtojen kannalta erittäin tärkeää,” Viialainen painotti. Muutamalla kymmenellä miljoonalla saataisiin aikaan elinkeinoelämää vauhdittava vaikutus.
Etelä-Karjalan liitto ajaa hankkeen sisällyttämistä valmisteluun tulevaan valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Niin ikään hanke halutaan osaksi EU:n TEN-T-verkkoa, Viialainen sanoi.
Ykkösvaiheessa tarvitaan ratapihatoimintojen siirtäminen Pelkolaan ja Imatrankosken ratapihan purku sekä ns. kolmioraide Karjalan radalle sekä siihen liittyvät turva- ja asetinlaitteet. Oleellista on myös radan sähköistys välille Imatrankoski–valtakunnan raja. Jos ja kun liikennemäärät kasvavat, kakkosvaiheessa toteutettaisiin kaksoisraiteen jatko Suomen puolella.
Venäjän puolella on tehty jo mittava investointi, kun Losevo–Kamennogorsk–Viipuri -väliin on rakennettu sähköistetty kaksoisraide, mutta Kamennogorsk–Svetogorsk -välille tarvittaisiin vielä sähköistys. Suora yhteys Svetogorskin kautta hyödyntäisi Venäjän vasta valmistunutta kaksoisraidetta. Uusi yhteys parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä lyhentäessään kuljetusmatkoja jopa 200 km suuntaansa. Nykyisin esimerkiksi Imatralta itään lähtevät rahtikuljetukset joutuvat koukkaamaan Kouvolan kautta Vainikkalaan. Myös Suomeen tulevat kasvavat puunkuljetusvirrat hyötyvät lyhentyneestä reitistä.
Imatra-Svetogorsk kansainvälisen raideliikenteen kehityssuunnitelma, Imatran raportti englanniksi: Action Plan Imatra BCP English language
Imatra-Svetogorsk kansainvälisen raideliikenteen kehityssuunnitelma, Svetogorskin raportti englanniksi: Action Plan Svetogorsk BCP English language
Imatra-Svetogorsk kansainvälisen raideliikenteen kehityssuunnitelma, Imatran raportti venäjäksi: Итоговый финский отчет русский язык
Imatra-Svetogorsk kansainvälisen raideliikenteen kehityssuunnitelma, Svetogorskin raportti venäjäksi: Итоговый российский отчет русский язык
Junalla lentokentälle
Venäläinen konsultti korosti selvityksessä erityisesti liikenneturvallisuuden paranemista. Vilkkaasti liikennöidystä Skandinavia-tiestä A181 on tullut Venäjällä surullisen kuuluisa lukuisten onnettomuuksien vuoksi. Kolmen viimeisen vuoden aikana tiellä Pietarin ja Suomen rajan välillä on sattunut 322 onnettomuutta, joissa kuoli 69 henkeä ja loukkaantui 339 henkeä, kertoi Transport Integration Group varatoimitusjohtaja Svetlana Vorontsova.
Lappeenrannan lentokentän uudet lentovuorot näyttävät vain lisäävän liikennettä, Vorontsova arvioi. Ensi vuonna Lappeenrannan
kentän kautta saattaa lentää satatuhatta matkustajaa, joista merkittävä osa on venäläisiä. Moni matkustaja haluaisi tulla junalla Lappeenrantaan ja jatkaa siitä parin kilometrin päähän lentoasemalle.
Selvityksessä kysyttiin myös matkustajien halukkuutta vaihtaa omalla autolla matkaaminen junamatkaan. Kiinnostusta junalla matkustamiseen oli noin 80 prosentilla vastaajista. Noin kolmannes vastaajista arveli käyttävänsä junayhteyttä Pietarista Imatran kautta Lappeenrantaan pari kertaa puolessa vuodessa, 16 prosenttia käyttäisi yhteyttä kuukausittain.
Imatralla julkistetussa selvityksessä tuotiin esille myös yritysmaailman näkemykset ratahankkeesta. Ratayhteyden kansainvälinen status on tarpeellinen sekä tuonnin että viennin kehitystarpeisiin, kertoi toimintasuunnitelmaa esitellyt EP-Logistics Oy:n kuljetuslogistiikan konsultti Esa Eerikäinen.
Yritysten kannalta on varmistettava, että rautatieinfra pystyy palvelemaan luotettavasti ilman häiriöitä sekä Venäjän että Suomen puolella. Ratakapasiteetti olisi turvattava nykyisen liikenteen kärsimättä. Elinkeinoelämän taholta on myös ihmetelty, miten koko eteläisen Suomen Venäjän kansainvälinen raideliikenne kulkee vain yhden raja-aseman kautta. Kehitystoimenpiteillä voitaisiin vaikuttaa palveluaikoihin, vaunukiertoon ja rahdin kokonaishintaan, selvityksessä todetaan.
CBC-ohjelman hanke edistää asiaa
Suomen ja Venäjän uusi rautatieliikennesopimus vuodelta 2016 mahdollistaa jo tuonti- ja vienti- että matkustajaliikenteen Imatran kautta. Edellytyksenä sopimuksen täytäntöönpanolle on riittävän rajainfrastruktuurin toteuttaminen.
Suomen puolella infrastruktuurin parantamista edistetään jo nyt. Yksi Kaakkois-Suomi–Venäjä CBC 2014-2020 -ohjelman isoista hankkeista on juuri käynnistynyt. Reilun viiden miljoonan hankkeessa hankitaan Suomen tullille mm. raidetavarakuljetuksia tehostava läpivalaisulaite. Lisäksi Väylävirastossa on valmisteltu yleissuunnitelmaa välille Imatrankoski – valtakunnan raja keväällä 2019. Väylän edustaja kertoi Imatralla, että yleissuunnitelmaan on odotettu täydennyksiä nyt julkistetusta selvityksestä.
Venäjällä asiaa lähdetään ajamaan Leningradin alueen hallinnon kautta, joka voi tehdä esityksen federaation liikenneministeriöön, Vorontsova kertoi. Suomen puolella ratahankkeen suunnittelua viedään eteenpäin niin Imatran kaupungin, Etelä-Karjalan liiton, ELY-keskuksen, Väyläviraston toimin.
Osa pohjoista kasvukäytävää
Selvitys on osa Etelä-Karjalan liitossa toteutettua Pohjoisen Kasvuvyöhykkeen tukemaa hanketta ”Imatra–Svetogorsk kansainvälisen rautatieyhteyden kehittämisen toimenpidesuunnitelma”. Suunnitelmassa kuvataan Svetogorskin aseman vaatimat investoinnit ja kustannukset, jotta sen kautta voitaisiin liikennöidä sekä aluksi tavara- että myöhemmin myös matkustajaliikennettä.
Hankkeen tuloksena valmistuu toimenpidesuunnitelma. Se esitetään Venäjän Liikenneministeriön hyväksyttäväksi ja toteutettavaksi. Venäjän ja Suomen puolen parannustöiden valmistuttua Imatra–Svetogorsk voidaan avata myös käytännössä kansainväliselle liikenteelle. Osarahoittajina hankkeessa ovat Väylävirasto, Traficom, Kouvola Innovation, Imatran kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto.
Lisätietoja: projektipäällikkö Stefan Mynttinen, p. +358 40 668 2571