Viime kuntavaalien jälkeen muodostettu Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto kokoontui nyt ensimmäistä kertaa fyysisesti kasvokkain. Koronaepidemian aikana maakuntavaltuusto on tähän mennessä kokoontunut vain etäyhteyksin.
Puhetta johti koronataudistaan toipunut Suna Kymäläinen (sd.), joka valittiin myös jatkokaudelle maakuntavatuuston puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajina jatkavat Ari Torniainen (kesk.) ja Heikki Järvenpää (kok.).
Kokouksessa olivat esillä tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2021 sekä liiton toimintakertomus ja tilinpäätös. Toinen koronavuosi sävytti liiton toimintaa hyvässä ja pahassa. Tarkastuslautakunta totesi, että taloudelliset tavoitteeta toteutuivat odotettua paremmin. Säästöä syntyi vuoden mittaan, kun käytännössä kaikki kokoukset pidettiin etäyhteyksin eikä työmatkoja juurikaan tehty. Näin liiton menot olivat suunniteltua pienemmät.
Tilinpäätöksen olennaiset tiedot
- Toimintatuotot ja toimintakulut alenivat vuodesta 2020 merkittävästi, mikä johtui pääosin projektitoiminnan supistumisesta, koronaepidemian vaikutuksesta toimintaan ja henkilöstön vaihtuvuudesta johtuneista säästöistä henkilöstömenoihin.
- Vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli/alijäämä kohenivat merkittävästi edellisestä vuodesta ja toteutuivat talousarviota ja edellistä vuotta merkittävästi parempina.
- Toiminnan ja investointien rahavirta edellisen viiden vuoden ajalta on edelleen miinuksella, mutta koheni merkittävästi.
- Kassan riittävyys kääntyi parempaan suuntaan
- Tilikauden tulos +270.770,36 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämään.
Maakuntavaltuusto hyväksyi toisen koronavuoden tilinpidon ja toimintakertomuksen kiitoksin.
Menetyksiä ja torjuntavoittoja
Vuoden 2021 toimintaa esitellyt maakuntajohtaja Satu Sikanen totesi, että työn tekemisen tapa on muuttunut liitossa koronavuosina paljon. Kuluvana vuotena muutoksen tahti jatkuu Ukrainan sodan aiheuttamien haasteiden vuoksi. Liiton strategian visioksi valittu ”Muutamme tarinan suunnan” on toteutunut tavalla, mitä ei osattu ennustaa.
Sodasta aiheutuneet pakotteet ovat johtaneet mm. siihen, että liiton keskeisiin ohjelmiin kuulunut rajaohjelma saatetaan nyt Suomen puolella loppuun, mutta uutta CBC-ohjelmakautta ei enää valmistella. Liitto on ollut ohjelman hallintoviranomainen, ja ohjelman peruuntuminen merkitsee alueelle kymmenien miljoonien menetystä.
Maakuntajohtaja kertoi, että EU-asetuksia yritetään saada muutettua niin, että varoja saataisiin suunnattua jollain toisella ohjelmalla Kaakkois-Suomeen. Menetys on Etelä-Karjalan osalta noin 30 miljoonaa euroa, jos rahoja ei saada pelastettua.
Maakuntajohtaja Sikanen kuvasi, miten paljon liitossa tehtiin viime vuonna työtä, jotta Etelä-Karjala pääsisi osalliseksi uudesta oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoituksesta. JTF-rahaston valmisteluun käytetty työ voi tuoda maakuntaan n. 30 miljoonan euron rahoituksen.
Viime vuoden edunvalvontatyö tuotti tulosta myös siinä, että Imatran seutu saatiin korkeamman yritystuen alueeksi. Tuon päätöksen jälkeen Venäjän käymä sota on muuttanut Etelä-Karjalan aluekehitystilannetta äkillisesti.
”Aiemmin päätettyjen liikenneinvestointien osalta jää paljon toteutumatta. Parikkalan rajanylitsyspaikka ei toteudu, Saimaan kanavan sulkujen pidennys perutaan; kaikkineen näistä jää toteutumatta yli 200 miljoonaa euron kehityspanostus. Nyt olisi todella tärkeää, että saataisiin koko maakunta korkeampien yritystukien piiriin”, maakuntajohtaja Sikanen totesi.
Edellisen vuoden tulosta selostaessaan maakuntajohtaja listasi myös kuluvan vuoden edunvalvontahaasteita: Erityinen intressi Etelä-Karjalalla on saada raideyhteyksiä kehitettyä. Lisäksi tärkeiden hankkeiden listalla ovat Kutilan kanava, Imatran erä- ja luontokulttuuri museon edistäminen sekä yliopistoon liittyvä kehittäminen.
Lisätietoja: Hallinto- ja kehittämisjohtaja Olli Seppänen, puh. +358 40 139 0175, [email protected]