Etelä-Karjalan Kylät ry. / Kuitua rajakuntien kyliin -selvityshankeen ja Etelä-Karjalan liiton yhteistiedote 24.10.2023.
Etelä-Karjalan rajaseudun puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ovat entisestään huonontuneet menneen kesän ja kuluvan syksyn aikana 3G-verkon alasajon myötä. Lisäksi noin 1 300 kilometriä pitkä ja 60 kilometriä leveä kaistale Suomen ja Venäjän väliseltä valtiorajalta Suomen puolella jää ilman tehokkainta 5G-verkon nopeutta. Alueille kaivataan kipeästi valokuituyhteyksiä, jotka osaltaan parantavat myös puhelinyhteyksien toimivuutta.
Leader-rahoitteinen Etelä-Karjalan Kylät ry:n ”Kuitua rajakuntien kyliin”-selvityshanke tilasi Etelä-Karjalan liiton aloitteesta kustannusarvion maakunnan raja-alueiden kylien valokuidun kustannuksista. Kustannusarvion laati Nek Saimaa Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Puhakainen.
Kylien valokuituverkon rakentamisen kustannusarvioksi tuli 57,3 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy Lappeenrannan ja Luumäen vielä rakentamattomat alueet sekä Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden maaseutualueet, jotka eivät toteudu markkinaehtoisesti. Kustannusarviossa on rakentamisen kustannusten lisäksi arvioitu 148 000 euroa näiden kuntien alueiden valokuituverkkojen suunnitteluun. Kustannuslaskennan perustana on käytetty vuoden 2022 ”Kuitua Lappeenrannan kyliin”-hanketta. Laskelma huomioi sekä kohonneet rakentamisen kustannukset että jo rakennetut tai vuoden 2023 aikana toteutuvat hankkeet. Laskelmaan eivät sisälly markkinaehtoisesti toteutuvat taajama-alueet.
Valokuituyhteyksien rakentamiselle on tarvetta, sillä kustannuslaskennan alueella sijaitsevia kiinteistöjä on noin 24 000, joista pysyvässä asumiskäytössä noin 11 500 kpl ja vapaa-ajan kiinteistöjä noin 11 600 kpl. Lisäksi liike- ja yrityskiinteistöjä alueella on yli 900 kpl.
”Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä elinehto ja itäisellä rajaseudulla se on myös turvallisuuskysymys. Investoinnit valokuituun maksavat, mutta hinta niiden tekemättä jättämisestä on pitkässä juoksussa vielä kovempi. Selvitys osoittaa, että valokuituinvestoinneille tarvitaan nykyistä enemmän valtion ja EU:n rahoitusta kuntien kannalta kannustavilla tukiehdoilla”, toteaa maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Kylien kuituhankkeen projektipäällikkö Tea Usvasuo korostaa myös rajaseudun kylien asuttuna pitämisen tärkeyttä, osana itärajan turvallisuutta. Toimivat puhelin- ja tietoliikenneyhteydet ovat edellytys asukkaiden arjen turvallisuudelle ja luovat mahdollisuuden yritystoiminnalle, etätyöskentelylle ja -opiskelulle. Huonojen yhteyksien vuoksi esimerkiksi lisääntyvät digitaaliset hyvinvointipalvelut eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla.
Lisätietoja:
Tea Usvasuo, Etelä-Karjalan Kylät ry. / Kuitua rajakuntien kyliin -selvityshanke p. 041 314 1373
Tuomo Puhakainen, Nek Saimaa Oy, p. 0400 141056
Satu Sikanen, Etelä-Karjalan liitto, p. 0400 661318