Valtiosihteerityöryhmä selvitti kesän 2022 aikana toimenpiteitä, joilla itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan.
Työryhmä suositteli, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio yritysten, valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Vision valmistelu käynnistyi elinkeinoministeri Mika Lintilän koolle kutsumassa keskustelussa.
Visiokeskustelut huipentuvat 13.2.2023 Joensuussa, missä visiotyön tulokset julkaistaan. Lappeenrantaan, LUT-yliopistolle, visiotyöskentely rantautui 23.1.2023.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen korosti avauspuheenvuorossaan yhteistyön merkitystä aluekehittämisessä ja edunvalvonnassa. Nykyisessä tilanteessa uusien yhteistyökumppaneiden hakemista kannattaa tehdä joukolla myös kansainvälisistä verkostoista. Esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeissa menestymiseen tarvitaan yhteistyötä. ”Viimeistään nyt itäisen Suomen alueiden on löydettävä toisensa ja ajettava kohti samaa maalia.”
Maakuntajohtaja totesi, että aluekehittäminen ei ole lajina pikamatka. Töitä on tehtävä yli hallituskausien. Istuva hallitus on vienyt monia asioita eteenpäin, mutta vielä on paljon tehtävää jäljellä. Itäisen Suomen elinvoimaisuudessa ei ole kyse pelkästään aluepolitiikasta vaan myös turvallisuuspolitiikasta, maakuntajohtaja Satu Sikanen viittasi Suomen itärajan muuttuneeseen asemaan.
Elinvoimainen Itä-Suomi on meille henkivakuutus
Visiotyön liikkeelle saattanut työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä jakaa maakuntajohtajan näkemyksen Itä- ja Pohjois-Suomen roolista turvallisuuspolitiikassa. ”Elinvoimainen Itä-Suomi on meille henkivakuutus”, Lintilä totesi. ”Puhutaan omavaraisuudesta, huoltovarmuudesta. On absurdia puhua huoltovarmuudesta, jos alueella ei ole ihmisiä.”
Itäisen Suomen ja koko Suomen aluekehityksen keskeisinä moottoreina Lintilä näkee vihreän siirtymän ja digitalisaation roolin talouden kasvussa.
”Puhtaan energiatuotannon osaamisessa on meillä annettavaa. Esimerkiksi LUT-yliopisto on maailmanluokan yliopisto, jota voi ministerikin kehua maailmalla. Tapasin vähän aikaan sitten Yhdysvalloissa John Kerryn (Yhdysvaltain ilmastolähettiläs), jonka kanssa keskustelimme ydinenergiasta. Pienydinvoimalat tulevat olemaan lähivuosina meille tärkeä yhteistyöasia”, ministeri Lintilä paljasti viitaten LUT-yliopiston ydinenergiatutkimukseen.
”Vihreä siirtymä on tällä hetkellä suurin draiveri talouden kasvussa”, Lintilä sanoo. ”Voisimme oikeastaan puhua kotimaisesta siirtymästä. Olisimme ideaalisessa tilanteessa, jos puhuisimme siitä, että energia on omistettu Suomessa ja tuotettu Suomessa. Kriisitilanne on ollut meille myös mahdollisuus. Olemme irrottautuneet venäläisestä energiasta.”
Ministeri Lintilä totesi, että menossa on teollisuuden kolmas vallankumous. ”Nyt on liikkeellä paljon rahaa! Siksi Suomen pitää olla houkutteleva paikka investoida. Tiedän, että tälläkin hetkellä on kolme – neljä kansainvälistä rahoittajaa, jotka miettivät Suomeen sijoittamista. Liikkeellä on myös pienempiä investoijia, jotka sijoittavat kymmeniä miljoonia. Kaiken investoinnin ei aina tarvitse olla miljardisijoituksia.”
Toimijoiden yhteistyö on avainasemassa
Yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa muistutti omassa puheenvuorossaan, että Itä-Suomen nousuun saamiseksi on tärkeää löytää yhteinen suunta. Päätöksentekijöinä tarvitaan ihmisiä, joilla on elämä edessään. ”On tehtävä paljon myyntityötä, ja lisäksi tarvitaan ystäviä myös oman alueen ulkopuolella. Yhteistyö kaikkiin suuntiin on tärkeää, jos halutaan menestyä”, Saksa painottaa.
Katetta yhteistyön tärkeydestä hän näkee LUT-yliopiston kasvussa maailmanluokan opinahjoksi. Vuosia kestänyt yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on vain kasvattanut korkeakoulujen kiinnostavuutta opinto- ja työpaikkana. Rönsyjen karsiminen ja keskittyminen olennaisiin kysymyksiin on taas nostanut LUTin merkittäväksi tutkimusyliopistoksi ja ratkaisujen etsijäksi.
Yhteistyön merkitys nousi keskeiseksi viestiksi monissa puheenvuoroissa. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyö mainittiin useaan kertaan. Myös matkailussa olisi uskallettava tehdä yhteistyötä, jotta sitä voitaisiin tehdä isosti.
Koulutuksen ja TKI-teeman näkökulmasta puhui LUT-yliopiston hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama Kemppi Oy:stä. Yhtenä jarruna Itä-Suomen kehityksessä hän näkee osaavan työvoiman saatavuuden.
”Opiskelijoista on napattava kiinni heti. Oikeastaan jo ennenkuin he ovat tulleet opiskelemaan. Elinkeinoelämän ja julkisen toimijan tiiviimpi yhteistyö on tässä keskeistä. Yhteistyön synnyttämiseen tarvitaan yhteinen keskustelufoorumi, joka nivoo yhteen toimijoita. Se voi olla vaikkapa kauppakamari tai yrittäjäjärjestö”, Kemppi-Vasama kertoi Lahden kokemuksista.
”Harjoittelupaikkoja on tarjottava opiskelijoille heti opiskelun alussa. Opiskelijoiden ja yritysten yhteen saattaminen voidaan tehdä yhteistyöllä, jonka kustannuksiin julkinen sektori ja yritykset osallistuvat yhdessä”, hän uskoo.
Turvallisuustilanne tuo pintaan suuria haasteita
Omavaraisuuden ja turvallisuuden teemasta puhumassa oli poliisipäällikkö Ari Karvonen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta. Yhteistyö on keskeinen työväline myös kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ylläpitäjänä, näin varsinkin kriisien aikana.
”Etelä-Karjalassa turvallisuuteen liittyvää yhteistyötä on tehty pitkään EKTURVA-yhteistyössä, johon osallistuvat kaikki keskeiset toimijat. Sen ja varautumisen avulla kriisitilanteista selvittiin paremmin esimerkiksi korona-aikana”, Karvonen kuvasi.
Pohjois-Savossa maaliskuun alussa maakuntajohtajana aloittava Tytti Määttä haki puheenvuorossaan kehittämisen työvälineitä ja toimintamalleja, joilla itäisen Suomen kehitys saadaan nousuun. Tytti Määtän työkalupakista löytyvät mm. verkostot, rahoitus, pilotit ja kokeilut. ”Jatkossakin tarvitaan myös paikallista hallintoa ja yleistoimivaltaa, jotta asiat sujuisivat juoheasti. Tärkeää on myös sopimuksellisuus ja se, että tunnistetaan alueen oma potentiaali”, Määttä sanoo.
LUT-yliopistolla pidetyn työpajan päätteksi Helsingin yliopiston professori Sami Moisio käytti puheenvuoron Itäisen Suomen tulevaisuuden tekijöistä ja geopolitiikan uudesta ajasta.
Toisen ”jokerikortti”-puheenvuoron käytti Itä-Suomen yliopiston vaikuttavuusjohtaja Minna Hendolin. Hänen mielestään Itä-Suomella on kaikki kortit käsissä. ”Tarvitaan vain tahtoa hakea ja toimeenpanna ratkaisuja yhdessä.”