Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR) ulkorajatyöryhmä (AEBR Task Force of External Borders) järjesti itärajafoorumin Lappeenrannassa 30.8.2022. Seminaarin keskeisenä aiheena oli Euroopan itäisten ulkorajojen muuttunut tilanne.
Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut paljon mm. EU:n ohjelmarahoitukseen EU:n ulkorajoilla, jotka rajoittuvat Venäjään. Sodan seurauksena mm. EU:n raja-alueohjelmien (CBC-ohjelmat) rahoitus Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin keskeytettiin talvella heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Myös Etelä-Karjalan liiton hallinnoima ohjelma (ENI CBC 2014-2020 European Neighbourhood Instrument ) lopetti kaiken yhteistyön Venäjän suuntaan.
Foorumissa keskusteltiin lukuisista vaikutuksista, joita uusi tilanne on tuonut mukanaan. Pohjois-Karjalassa on tehty tutkimus siitä, miten Venäjän hyökkäys vaikuttaa Itä-Suomeen. Eira Varis esitteli Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilaaman tutkimuksen tuloksia seminaarissa.
Ehkä näkyvimpiä vaikutuksia ovat olleet liikenne- ja logistiikkavaikutukset, Eira Varis kertoi, mutta myös turvallisuuskysymykset, talouden haasteet ja energian riittävyys ovat olleet paljon esillä. Saimaan kanavan kulkureitin sulkeutuminen ja polttoainekustannusten nousu on vaikuttanut laajasti Itä-Suomen logistisiin reitteihin.
Pitkäaikaisempia vaikutuksia saatetaan nähdään työllisyydessä ja yritysten taloudessa, Eira Varis arvioi. Jo nyt teollisuuden tuotantokustannukset ovat nousseet, ja yleinen epävarmuus toimintaympäristössä on lisääntynyt.
Mitään käänteentekevää ratkaisuja uudessa tilanteessa ei Pohjois-Karjalassa vielä ole keksitty, mutta uusien keinojen pohdinta on käynnissä koko Suomessa. Variksen esitystä kommentoinut Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen totesi, että selvityksen osoittamat muutokset ovat vahva viesti Suomen valtion suuntaan.
AEBR:n pääsihteeri Martin Guillermo Ramirez arvioi, että tilanne tulee todennäköisesti kestämään pitkään. Esityksessään hän kuvasi yleistä epätietoisuutta, joka syntyneessä tilanteessa on vallinnut eripuolilla Eurooppaa. Yhtenä keinona uudenlaisen yhteistyön synnyttämiseksi voisi olla Euroopan itäisten ulkorajojen makrolaueelle kehitettävä yhteistyö ja rahoitus.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen veti seminaarin lopuksi ajatuksia yhteen. Itäisen Euroopan on uusinajateltava asemansa suhteessa Eurooppaan ja rahoitusjärjestelmiin. Raja-alueiden on jatkossa tehtävä yhteistyötä, mutta suunta ja yhteistyökumppanit ovat muuttuneet.
Maakuntajohtaja korosti, että Suomen on huolehdittava pitkästä rajastaan, mutta samalla myös raja-alueista pitkällä rajalla on pidettävä huolta.
Lisätietoa: AEBR:n ulkorajatyöryhmän puheenjohtaja, Johannes Moisio, 0400 154 382, [email protected]