Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelu käynnistyi vuoden 2020 alussa. Tarkastelussa luotiin neljä skenaariota Etelä-Karjalan tulevaisuudesta sekä maakunnan toimijoiden yhteinen, tavoiteltava tulevaisuuskuva vuoteen 2040. Tulevaisuustarkastelu tukee erityisesti uuden maakuntaohjelman ja maakuntakaavan valmistelua sekä alueen yhteistä edunvalvontaa. Tulevaisuustarkastelua eteläkarjalaisten kanssa on ollut tekemässä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.
Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelu 2040, loppuraportti
Tarkastelussa valmistellut skenaariot kuvaavat erilaisia uhkakuvia ja menestyksen mahdollisuuksia. Työssä ei ole pyritty todennäköisimmän tulevaisuusvaihtoehdon ennustamiseen, vaan tulevaisuus toteutuu useimmiten eri skenaarioita yhdistellen.
Vuoden aikana on työpajoissa kerätty ja tuotettu tietoa maakunnan keskeisistä muutosytimistä ja niihin liittyvistä kehitysnäkymistä. Skenaariotyöskentelyyn osallistui yhteensä lähes 200 henkilöä. Osallistujat edustivat monipuolisesti maakunnan eri toimijoita kuten eteläkarjalaisia kuntia, koulutusorganisaatioita ja järjestöjä mukaan lukien niin yrityskentän kuin nuorten ja opiskelijoiden edustajia.
Yhteenvedot neljän skenaarion keskeisistä sisällöistä:
Kurjimus
Väestönkehitys heikkenee ja alueiden erot kasvavat koko Suomessa. Maakunnan koulutusrakenne on vanhentunut ja miesvaltainen. Eteläkarjalaiset yritykset eivät enää pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Kuntatalouden kriisi lisää työntäviä tekijöitä, ja valtio joutuu puuttumaan kuntien lohduttomaan tilanteeseen Etelä-Karjalassa. Maakunta on yrittänyt sopeutua heikkenevään kehitykseen, mutta todellisiin uudistuksiin ei ole kyetty.
Käperrys
Kansainvälisen yhteistyön rapautuminen ja yhteiskuntien polarisaatio heikentävät globalisaatiota ja keskittyvää kaupungistumista. Paikallisyhteisöjen houkuttelevuus korostuu, ja monet muuttavat takaisin kotiseuduilleen. Jotkin paikallisyhteisöt menestyvät selvästi aiempaa paremmin, mutta polarisaatio näkyy Etelä-Karjalassakin sisäänpäin kääntymisenä ja riitelynä, mikä heikentää pienten yhteisöjen kestävyyttä.
Kohennus
Etelä-Karjala nousee teknologisten innovaatioiden edelläkävijäksi kiertotalouden ja cleantechin alalla. Etenkin Lappeenranta ja Imatra menestyvät ja saavat selkeää muuttovoittoa. Hyvä kehitys säteilee koko vaurastuvaan maakuntaan. Nopearytminen yhteiskunta on kuitenkin myös vaativampi ja kilpailullisempi. Kaikki eivät pysy nopean kehityksen mukana, ja sosiaalinen segregaatio etenee. Yhteiskunta kipuilee hyvän kehityksen ja lieveilmiöiden välillä.
Karsta
Ilmastonmuutosta ei kyetä pysäyttämään, ja globaali yhteisö rakoilee. Maailmantalous on jatkuvassa kriisissä, ja kansainvaellukset määrittävät politiikkaa kansainvälisellä tasolla. Etelä-Karjala on syrjässä maailman myllerryksistä, mutta Venäjän tilanne pelottaa. Luottamus päätöksentekoon on rapautunut koko Suomessa. Hitaan sopeutumisen ja varautumisen avulla Etelä-Karjala kykenee kuitenkin luomaan vakautta ja kestävää kehitystä.
Kutakin skenaariota on työssä tarkasteltu yhteiskunnan ja talouden, kansainvälisen politiikan ja kaupan, teknologian ja osaamisen sekä väestön ja arvojen näkökulmista. Kullekin skenaariolle on valmisteltu varautumissuunnitelma.
Skenaarioiden laadinnan jälkeen muodostettiin pohja yhteiselle näkemykselle Etelä-Karjalan tulevaisuusvisiosta. Raportissa esitetty tiivistys yhteisestä visiosta pohjautuu skenaariotyön yhteydessä käytyyn keskusteluun, mutta lopullisen vision täsmentäminen jatkuu maakuntaohjelmaa laadittaessa.
Skenaariotyön ehdotus Etelä-Karjalan visioksi 2040 on Uusinajattelijoiden kestävä onnela.
Uusinajattelija on rohkea kyseenalaistaja, joka ei odota valmista vaan etsii ratkaisuja ja toteuttaa niitä yhdessä toisten kanssa ennakoivasti. Kestävä elämäntapa kattaa sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Vihreä edelläkävijyys näkyy läpileikkaavasti ihmisten arjessa kodeista työpaikoille. Onnelassa on innostavaa sekä turvallista asua ja toteuttaa itseään. Viihtyisät ja toimivat elinympäristöt sekä arjen sujuvuus ovat keskeiset lähtökohdat toiminnan suunnittelemiselle ja kehittämiselle.
Skenaariokohtaisten varautumissuunnitelmien lisäksi on tunnistettu sellaisia välttämättömiä toimenpiteitä, joita Etelä-Karjalassa tulisi joka tapauksessa tehdä. Raportissa kuvatut toimenpiteet pohjautuvat työskentelyyn osallistuneiden toimijoiden esityksiin. Esitetyissä toimenpiteissä painottuvat toimintatavat ja teemat, joihin on jatkossa syytä kohdistaa konkreettisia ja aktiivisia kehittämistoimia.
Etelä-Karjalan liitto työn tilaajana toivoo skenaarioprosessin ja sen tulosten hyödyttävän kuntien omaa strategiatyötä sekä tuovan lisäarvoa eteläkarjalaisten toimijoiden valinnoille ja toimenpiteille.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen rohkaisee maakuntaa tulevaisuustyöhön: ”Kun skenaariotyö käynnistettiin alkuvuonna, ei voinut arvata, millaiseen pandemiaan maailma ajautuu. Vaikka lähitulevaisuuden näkymät ovat edelleen koronasumuverhon takana, on rohkeasti katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Moneen ei-toivottavaankin kehityskulkuun voimme vaikuttaa, kun käärimme hihat ja teemme yhdessä.”
Projektipäällikkö, aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen uskoo, että skenaarioprosessi itsessään on tuonut arvokasta oppia. ”Työ on rikastunut kaikista näkökulmista ja pohdiskeluista, joita olemme käyneet yhdessä monien, hyvinkin erilaisia tahoja edustavien ihmisten kanssa. Skenaariot voivat vaikuttaa aika pessimistisiltä ja inhorealistisiltakin, mutta juuri sen tulisi herättää meidät. Mitä meidän tulee tehdä ja miten uudistua, jotta ikävät tulevaisuuskuvat eivät toteudu?”
Kommentoi Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelua
Mitä ajatuksia Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelu herättää?
Sinulla on mahdollisuus kommentoida tulevaisuustarkastelun skenaarioita tämän linkin kautta.
Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen, p. +358 40 483 5216, [email protected]