Etelä-Karjalan liitto on valmistellut itäisen Suomen maakuntien liittojen kanssa yhteisen lausunnon valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2025–2032. Etelä-Karjalan maakuntahallitus hyväksyi lausunnon kokouksessaan 11.12.2023 ja lausunto on toimitettu Väylävirastolle.
Väyläverkon investointiohjelmassa on onnistuttu vastaamaan aiempaa paremmin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteisiin: saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus. Myös muuttunut toimintaympäristö on huomioitu ohjelmassa melko hyvin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seuranneet pakotteet ovat muuttaneet toimintaympäristöä merkittävästi. Saimaan kanavan tavaravirrat ovat siirtyneet erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen rautateille ja Saimaan sisävesistöön. Kaakkois-Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden keskittymän puuraaka-aineen kysynnän muutokset ovat siirtäneet kuljetusvirtoja Savon ja Karjalan radoille sekä HaminaKotka sataman ja Etelä-Karjalan väliselle radalle.
Investointiohjelmaan sisältyy useita Itä- ja Kaakkois-Suomelle tärkeitä hankkeita. Merkittävin investointi itäiseen Suomeen on esitetty Karjalan radalle välille Luumäki–Joutseno (262 M€). Tämä on perusteltu investointi, koska kyseinen väli on jo entuudestaan vilkkaasti liikennöity yksiraiteinen rataosa ja toimintaympäristön muutosten vuoksi liikennemäärät rataosalla ovat kasvaneet 1 322 tuhatta nettotonnia (30 %) vuodesta 2021 vuoteen 2022. Traficom on ennustanut kuljetusmäärien kasvavan vuoteen 2030 mennessä kyseisellä rataosalla vielä 1 910 tuhatta nettotonnia (eli 33,3 %) vuoden 2022 tasosta. Rataosan liikennemäärän kasvu on ollut suurempaa ja ennustetaan olevan myös jatkossa suurempaa kuin missään muualla Suomen rataverkolla. Tavaraliikenteen lisäksi hanke luo edellytyksiä kehittää kaukojunaliikennettä Helsingin ja Joensuun välillä sekä lähijunaliikennettä Kouvolan ja Parikkalan välillä. Tämä parantaa Karjalan radan varrella olevien maakuntien saavutettavuutta.
Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, että investointiohjelmassa olevien Karjalan radan hankkeiden lisäksi kehitetään poikittaisia raideyhteyksiä sekä tieyhteyksiä, mm. VT13 välillä Mikkeli–Lappeenranta, VT26 välillä Hamina–Taavetti ja VT6 välillä Imatra–Joensuu.
Saimaan raakapuun kuljetuksiin käytettävien väylien parantaminen on myös huomioitu investointiohjelmassa. Saimaan sisäiset liikennemäärät ovat olleet vahvassa kasvussa (26 % vuodesta 2021 vuoteen 2022), ja väyläinvestoinnit parantavat vesikuljetusten toimintaedellytyksiä. Samaan aikaan Saimaalla olevan aluskannan rajallinen määrä ja korkea ikä kuitenkin rajoittavat merkittävästi vesikuljetusten lisäämistä. Tähän haasteeseen pitää etsiä ratkaisuja, joilla turvataan Saimaan sisävesiliikenne myös tulevaisuudessa.
Muuttuneessa toimintaympäristössä korostuu myös lentoliikenteen merkitys osana liikennejärjestelmää. Huoltovarmuuden kannalta on erityisen tärkeä pitää yllä myös pienempiä maakunnallisia lentoasemia ja varmistaa myös Finavian verkoston ulkopuolisten asemien, kuten Lappeenrannan lentoaseman toimintaedellytykset.
Lisätietoja: liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, [email protected]