Valikko Sulje

Etelä-Karjalaan yhteensä 41 MEUR alue- ja rakennepolitiikan ohjelman EU-rahoitusta kaudelle 2021-2027

EU-lippu.


Etelä-Karjalaan kohdentuu alkavalla ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027” ohjelmakaudella Europan unionin rahoitusta 12 MEUR Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta, 9,5 MEUR Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta ja 19,5 MEUR Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta. Yhteensä maakuntaan saatava rakennepolitiikan ohjelman EU-rahoitus kaudelle 2021-2027 on runsaat 41 miljoonaa euroa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastojen varojen käyttö perustuu maakuntakohtaiseen alueelliseen siirtymäsuunnitelmaan.

  • Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 12 092 244 €
  • Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 9 483 009 €
  • Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) 19 493 475 €
  • YHTEENSÄ 41 068 728 €

Rahoituksen kokonaissaannon kasvu pohjautuu ainoastaan lisärahoitukseen JTF-rahaston kautta, mikä on kertaluonteinen rahoitusmuoto.

Euroopan aluekehitysrahoituksen jakoperiaatteita ei saatu tarkistettua sellaisiksi, että ne kestäisivät kriittistä tarkastelua. ”Odotin, että EU-aluekehittämisrahoituksen osalta olisi päästy jo nykyaikaan ja huomioitu aluekehittämisen dynamiikan muutos.” toteaa maakuntajohtaja Satu Sikanen

Rahoitusratkaisun synnyttäminen oli kivuliasta

”Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027” ohjelmaa koskeva rahanjako on päätetty talouspoliittisessa ministerineuvostossa 30.9.2021. Ohjelman toteutus alkaa 1.11.2021 ja ensimmäisiä rahoitushakuja Etelä-Karjalassa on tulossa arviolta alkuvuodesta 2022.

Ohjelman toteuttamiseen käytettävien varojen jakoa valmisteltiin tuloksetta parin vuoden ajan. Euroopan Unionin kokonaisrahoituksen jakaminen alueittain on kansallinen päätös koskien valtaosaa rahoituksesta. Ainoastaan harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus ns. NSPA rahoitus tulee kohdentaa Itä-Suomeen ja sen käyttämiseksi on alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa erityinen toimintalinja 3 Saavutettavampi Suomi.

EU:n aluekehitysrahoituksen käyttökohteet ovat muuttuneet ohjelmakausien saatossa. Nykyisellään rahoitus kohdentuu merkittäviltä osin yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan aloille. Läpileikkaavia periaatteita ovat kestävä kehitys ja digitaalisuus, joille uudella ohjelmakaudella on osoitettu myös erityisiä sisältöjä. Rahoituksella on tarkoitus saada aikaan nopeita elinvoimavaikutuksia ja vauhdittaa aluelähtöiseen kehittämiseen perustuvaa kasvua.

Kehitys eriytyy alueiden sisäisesti, kansalliset jakoperusteet vanhentuneet

EU Koheesiorahoituksen tarkoituksena on ollut tasoittaa alueiden välisiä eroja. Osittain tämä on onnistunutkin, sillä kehityserot eivät enää ole suuralueitten välisiä ensisijaisesti vaan myös niiden sisäisiä. Toisaalta esimerkiksi osaavan työvoiman riittävä saatavuus kasvun tarpeisiin on jo kansallinen haaste. Rakennemuutoksen ja teknologisen kehityksen myötä työpaikkakehitys ei teollisuusmaakunnissa, kuten Etelä-Karjalassa, ole jatkunut samaa tahtia tulonmuodostuksen kanssa.

On korkea aika uudelleen arvioida indikaattoreita, jotka ovat rahoituksen jaon perusteella. Hyvä, että asiaan nyt tartutaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi tiedotustilaisuudessa 30.9., että hän tulee asettamaan Alueiden suunta -työryhmän. Sen tehtävänä on laatia aluekehityksen mittaristo, jota voidaan hyödyntää jatkossa varojen jaoissa.

Harvan asutuksen lisäksi EU kriteeristössä todetaan aluekehittämisen haasteina mm. saaristoisuus ja rajan läheisyys, joita kansallisesti ei kuitenkaan ole riittävällä tavalla huomioitu. Etelä-Karjala on jäänyt idän ja rajan väliin puristuksiin. Suuraluejako aiheuttaa kohtuuttoman erilaiset lähtökohdat yritysten investointitukiin sekä rahoituksen määrän että tasojen pohjalta.

Uudistuvalla energialla eteenpäin

Etelä-Karjalalla on tarjota uusia, kestäviä energiaratkaisuja sekä innovaatioita maailmalle. Ilmastonkysymyksen ratkaiseminen edellyttää myös alueellisia toimia, kunnat ovat keskeisiä toimijoita sekä vaikuttajia. Vähähiilisyyden edistämisen ollessa painava kriteeri uuden ohjelman toteutuksessa, edelläkävijämaakuntien olisi perusteltua saada tukea hyvien käytäntöjen juurruttamiseen ja levittämiseen.

Sijaintinsa ja Saimaan takia maakunnalla on paljon yhteistä kehittämistä yli maakuntarajojen, myös ja erityisesti Itä-Suomen kanssa. Yhteisiä kehittämisponnistuksia varten vetoamme kansallisen erityisrahoituksen kohdentamiseksi Saimaan alueen matkailun kehittämiseen, jotta potentiaali saadaan myös kansallisesti hyödynnettyä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, puh. +358 40 066 1318, satu.sikanen@ekarjala.fi