Venäjän aloittamat sotatoimet Ukrainassa helmikuussa 2022 muuttivat merkittävästi Etelä-Karjalan toimintaympäristöä. Venäläiset matkailijat ovat poistuneet katukuvasta, mikä on vaikuttanut erityisesti matkailuun liittyvään palvelusektoriin ja erikoiskauppaan. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä on haastanut raakapuun tuonnin loppuminen Venäjältä. Huoltovarmuuden korostaminen on nostanut paikallisesti tuotetun energian ja alkutuotannon merkitystä.
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmakauden 2022–2025 alku siis osoittautui alueen kannalta ennakoitua epävakaammaksi. Tämän takia maakuntahallitus käynnisti tammikuussa 2023 maakuntaohjelman päivittämisen. Päivittäminen kohdennettiin etenkin liikennejärjestelmään, Venäjä-yhteistyöhön ja ulkorajaohjelmatyöhön. Maakuntaohjelma päivitettiin asiantuntijoiden yhteistyönä, ja muutettu ohjelma oli myös julkisesti nähtävillä syyskuussa 2023. Maakuntavaltuusto hyväksyi muutetun maakuntaohjelman 2022–2025 ja sen ympäristöselostuksen joulukuussa 2023.
Liikennejärjestelmän kehittämisen osalta suunta on nyt Suomen puolella ja yhteyksissä keskeisiin satamiin ja lentokentille. Erityisesti Karjalan radan kehittämistä on tärkeä jatkaa. Saimaan kanavan hiljennyttyä liikennettä ja kehittämistarvetta on kuitenkin sisävesillä. Rajanylityspaikkojen ja niille johtavien yhteyksien kehittäminen ei muuttuneessa tilanteessa ole toistaiseksi ajankohtaista.
Venäjä-yhteistyön sijaan alueen toimijoiden kehittämiskumppanuudet suuntautuvat EU-alueelle. Yhteistyötä on jo viritelty monipuolisesti Baltian ja muiden EU-ulkorajan alueiden kanssa. Etelä-Karjalan liiton hallinnoiman Kaakkois-Suomi–Venäjä-yhteistyöohjelmassa on menossa nykyisen ohjelmakauden loppuun saattaminen. Jo suunnitteilla ollut uusi ohjelmakausi jää toteutumatta, ja sille alustavasti varattua rahoitusta on kohdennettu mm. Interreg Central Baltic -ohjelmaan, jolla tuetaan keskisen Itämeren ylialueellista yhteistyötä.
Etelä-Karjalan aluekehittämisen näkymä on edelleen sumea. Tilanne- ja kehityskuvasta voi nähdä, että tietyt reunaehdot, kuten väestökehitys, ovat olleet trendin omaisesti heikkeneviä jo pitkään. Toisaalta teollisuuden toimintaedellytykset ja elinkeinoelämän monipuolistaminen ovat jatkuvasti ajankohtaisia aiheita. Käsillä oleva geopoliittinen tilanne on entisestään nostanut energian huoltovarmuuden ja vihreän siirtymän merkitystä. Maakunnan vahvuutena on hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö toimijoiden kesken sekä vahva kansalaisyhteiskunta. Tarinan suunta muuttuu yhdessä tekemällä.
Lisätietoja: aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri, [email protected], 040 631 5970