Etelä-Karjalan liitto on laatinut selvityksen maakunnan siniviherrakenteesta ja ekosysteemipalveluista. Selvitys on yksi valmistelussa olevan Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n taustaselvityksistä. Siinä tunnistettiin maakunnan monimuotoisuuden ydinalueita niin maalta kuin vesistöalueilta. Lisäksi selvitys osoitti arvokkaita alueita yhdistäviä sini- ja viheryhteyksiä sekä ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeitä alueita.
Selvityksen toteutti FCG Finland Oy. Työn aikana sidosryhmille järjestettiin kaksi työpajaa sekä raportin sisältöjen kommentointikierroksia.
Selvityksen tulokset
Luonnon ydinalueilla tarkoitetaan monimuotoisia ja ekologiselta arvoltaan merkittäviä alueita. Tässä selvityksessä luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ovat laajoja, mahdollisimman yhtenäisiä metsäalueita, joilla on luonnonsuojelu- tai Natura-alueita sekä selvityksessä toteutetun Zonation-analyysin perusteella runsaasti luontoarvoja. Monimuotoisuudeltaan merkittävimmät alueet sijoittuvat selvityksen perusteella Luumäen etelä- ja lounaisosiin, Taipalsaaren keskiosiin sekä Ruokolahden itä- ja pohjoisosiin.
Selvityksessä on nostettu esille myös maakunnan tärkeimmät sini- ja viheryhteystarpeet. Sini- ja viheryhteydet tai ekologiset käytävät yhdistävät luonnon ydinalueita, edistävät eliöiden liikkumista sekä leviämistä uusille alueille. Etelä-Karjalan siniyhteydet perustuvat järviä yhdistäviin vesialueisiin sekä alueella oleviin virtavesiin (Urpalanjoki, Sillanpäänjoki, Vilajoki, Tevajoki, Vuoksi, Helisevänjoki, Hiitolanjoki, Myllyjoki ja Koirajoki). Venäjän rajan ylittävät siniyhteydet perustuvat rajan ylittäviin vesistöihin ja jokiin (esimerkiksi Vuoksi ja Hiitolanjoki). Rajan ylittävät viheryhteydet perustuvat pääosin laajojen metsäalueiden jatkuvuuteen. Muut sini- ja viheryhteystarpeet muodostuivat monimuotoisuuden ydinalueiden välille.
Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan kaikkia luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä. Ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiksi alueiksi selvityksessä tunnistettiin taajamien ja kylien lähimetsät sekä Pönniälä Taipalsaarella, Hämäläinen Savitaipaleella ja Luumäellä, Hentula-Syyspohja Taipalsaarella ja Ruokolahdella, Akonpohja Parikkalassa, Ravattila-Konnunsuo-Höytiönsuo Lappeenrannassa. Useat pienet ja paikalliset kohteet ovat myös arvokkaita, mutta eivät nousseet maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi esille tässä selvityksessä.
Selvityksen suhde maakuntakaavoitukseen
Selvityksen tuloksia tullaan hyödyntämään Etelä-Karjalan maakuntakaava 2040:n valmistelussa. Kaavatyössä otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet ja velvoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa.
Maakuntakaavatyötä jatketaan yhteensovittamalla maankäyttöä sidosryhmien kanssa. Osalliset pääsevät ottamaan asiaan kantaa maakuntakaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana, vuonna 2023.
Linkki Etelä-Karjalan siniviherrakenne ja ekosysteemipalvelut-selvitykseen.
Kuva: Arto Hämäläinen, Etelä-Karjalan liiton arkisto. Lehtomaisema Parikkalasta.
Lisätiedot:
Laura Blomqvist, [email protected] tai p. 040 1390 173
Maria Peuhkuri, [email protected] tai p. 040 1619 163