Maakuntahallituksen puheenjohtajan kannanotto 7.9.2021 koskien EU:n aluevarojen kansallista jakoa
Euroopan unionin aluekehitysvarojen kansallista jakoa on valmisteltu elinkeinoministeri Lintilän johdolla Suomessa jo yli kaksi vuotta. Yrityksistä huolimatta ratkaisua ei olla saatu eikä varojenjakoesityksen perusteita olla avattu. Työn alla on miljardiluokan rahoituspäätös, jolla rahoitetaan maakunnissa muun muassa yritysten kasvua sekä innovaatio- ja työllisyystoimia. Viivästymisen vuoksi ohjelman käyntiinlähtö on jo myöhässä. Tilanteesta kärsivät ennen kaikkea tuen saajat, siis yritykset, kunnat, korkeakoulut ja muut kehittämistoimijat.
Suomi on turvannut EU-saantoaan harvaan asutukseen nojaten aina Suomen EU-liittymissopimuksesta alkaen. Sen seurauksena maan eri osiin on ohjattu hyvin erilaisia määriä rahoitusta riippumatta maakuntien kehitystilanteesta ja siitä, mikä on todellinen rahoitustarve. Rahoituksen käyttötarkoitus on samaan aikaan painottunut entistä enemmän korkean osaamisen vahvistamiseen ja vähähiilisyystoimiin. Siksi rahat käytetään pääosin suurimmissa kaupungeissa, ei harvan asutuksen maaseudulla.
Itä- ja Pohjois-Suomessa rahoitus on ollut jopa viisi kertaa suurempi kuin esimerkiksi Etelä-Karjalassa, vaikka Etelä-Karjala painii samanlaisten kehityshaasteiden kanssa. Nykyisin koko Suomi, Uusimaata lukuun ottamatta, on kehittyneisyydeltään samaa siirtymäaluetta. Siksi on perusteltua, että rahoitusta ohjataan aiempaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen heikoimmin menestyville alueille, Etelä-Karjalaan ja Kaakkois-Suomeen.
Etelä-Karjalassa tukea tarvitaan etenkin pk-yritystoiminnan vauhdittamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Valmistelussa olleessa rahanjakoesityksessä juuri tämä näkökulma loistaa poissaolollaan, mikä uhkaa jättää suurteollisuuteen nojaavat Kaakkois-Suomen maakunnat Euroopan aluekehitysrahoituksen väliinputoajiksi. Etelä- ja Länsi-Suomen sisällä aluekehitysrahoituksen lähtökohta tulee olla kehityserojen tasaaminen, ei lisääminen.
Ratkaisua ei vielä olla tehty. Päätös on poliittinen ja odotukset ministerin linjauksia kohtaan ovat suuret. Jo nyt sopii kuitenkin odottaa, ettei vastaavaan valmistelufarssiin sorruta viiden vuoden kuluttua seuraavan ohjelmakauden valmistelussa. Varojenjakopäätöksen pohjaksi on luotava selkeät kriteerit ja niistä on käytävä avointa vuoropuhelua maakuntien ja valtion välillä.
Jukka Kopra,
Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja
Kansanedustaja (KOK)