Etelä-Karjalassa sijaitsevalla Hiitolanjoella on aloitettu ison vesivoimapadon purkaminen. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi. Myös Etelä-Karjalan liitto on vuosien kuluessa osallistunut aktiivisesti Hiitolanjoen vapauttamiseen Laatokan lohelle.
Kangaskosken voimalan toiminta päättyi heinäkuun lopulla, ja urakka koskella käynnistyi välittömästi Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän luvan ehtojen mukaisesti. Kangaskosken voimalan säätöpato on nyt purettu ja koski on auki vaelluskaloille.
”Joen vapauttamisen eteen on tehty töitä valtavan pitkään, ja nyt on aika juhlia arvovaltaisella joukolla, paikallisista pitkän linjan puurtajista ministereihin!”, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Hiitolanjoella järjestettiin 3.9. juhlatilaisuus Kangaskosken padon purkamisen kunniaksi. Juhlaan osallistuivat muun muassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sekä Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen ja emeritus maakuntajohtaja Matti Viialainen. Vallitsevan pandemiatilanteen takia tapahtuma oli rajoitettu vain kutsuvieraille, ja yleisötapahtuma pyritään pitämään myöhemmin.
Maakunnan liiton tervehdyksen juhlaan tuonut maakuntajohtaja Sikanen korosti hankkeen menestystä yhteistyön taidonnäytteenä, jossa avainpelaajia on ollut paljon ja jossa on pelkästään voittajia. Puheessaan Sikanen keskittyi uudistuvan Hiitolanjoen tulevaisuuden näkymiin.
”Hiitolanjoki muodostaa kuin sillan kahden ainutlaatuisen järvialtaan, Saimaan ja Laatokan välille. Venäjän puolella on Laatokan luodot -kansallispuisto, Saimaalla Geopark ja lähitulevaisuudessa kenties myös norppasaaristoon perustuva Unescon maailmanperintökohde. Imatralle on tulossa valtakunnallinen erä- ja luontokulttuurimuseo, joka rakentuu kalastuksen, metsästyksen ja luontokokemusten ympärille. Mahdollisimman moni museon vieraista tulee saada vierailemaan myös täällä Hiitolanjoella”, maakuntajohtaja toivoo.
”Yksi, mikä Etelä-Karjalasta vielä puuttuu, on kansallispuisto. Olemme Pohjanmaan kanssa ainoita maakuntia, joissa kansallispuistoa ei vielä ole. Haarikon ja Saarijärven alueen kansallispuistoaloitetta ei ole haudattu, vaikka Ympäristöministeriö sille kertaalleen antoi pakit. Haarikosta ei tule Hiitolanjoen kilpailijaa, vaan se täydentää hienoa luontokohteiden verkostoa.”
Maakuntajohtajan mukaan Hiitolanjoen ennallistamishanke linkittyy alueemme moniin elinvoimatavoitteisiin: ”Valtioneuvoston suuntaan maakunnan viesti Parikkalan rajanylityspaikan osalta on selvä: rajanylityspaikan kansainvälistämistä ei ole syytä enää viivyttää. Asia on kirjattu hallitusohjelmaan ja koronatilanteen taakse ei voi enää verhoutua. Venäläiset naapurimme kyllä palaavat matkailemaan Suomeen, kun vain rajat aukeavat. Rajanylityspaikat tieliikenteelle Parikkalaan ja junaliikenteelle Imatralle tuovat kansantalouteen enemmän kuin ottavat.”
Joki on avoin vaelluskalojen kulkureitiksi syksyllä 2023
Hiitolanjoella ennallistettaviin kolmeen koskeen muodostuu runsaasti uutta lisääntymisalaa Laatokan lohelle ja taimenelle. Ennallistusprojektia toteuttaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka hankki omistukseensa voimalat Lahnasenkoskella 2017, ja Ritakoskella sekä Kangaskoskella 2019. Reitti on auki vaelluskalojen kulkureitiksi latvavesille syksyyn 2023 mennessä.
Kalojen lisäksi Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski tulevat tuottamaan paljon iloa ja myös taloudellista hyötyä alueelle – kokonaisuudesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 18 metriä.
Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluvat voimalarakennukset kunnostetaan ja niihin suunnitellaan museo- ja matkailutoimintaa. Lisäksi projektiin kuuluu myös koskien ympäristön maisemointi ja retkeilypalvelujen parantaminen.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistamisen eri lähteistä kootulla rahoituksella. Voimaloiden hankinnan päärahoittaja oli Maa- ja metsätalousministeriö, lisäksi lahjoituksia saatiin yksityisiltä säätiöiltä, yrityksiltä ja henkilöiltä. Varoja on riittänyt myös Kangaskosken ennallistamisen toteutukseen, johon lisäksi on saatu EU-ohjelmarahoitusta CBC-ohjelmasta (RivTimes-hanke). Suurimmat rahoittaja ovat WWF ja Lassi Leppisen säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, OP Simpele, Lähi-Tapiola ja Rautjärven kunta. Lisäksi merkittävä määrä lahjoituksia on saatu myös yksityishenkilöiltä. Lahnasenkosken ja Ritakosken ennallistamiseen tarvitaan vielä lisärahoitusta.
Hiitolanjoen vapauttamisen varmistamiseen voi osallistua kuka tahansa myös pienemmillä summilla, kun Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö käynnistää julkisen rahankeräyskampanjan vaelluskalojen puolesta.
Hankkeiden edistymistä voi seurata osoitteessa www.hiitolanjoki.fi
Lisätietoja Hiitolanjoesta: Hanna Ollikainen, [email protected], 040 823 5105
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö www.ekvas.fi