Rataosuuden nopeuden noston hintalappu on 205 miljoonaa euroa tuoreen selvityksen mukaan.
Imatra–Joensuu-radan nopeudennoston selvitys julkistettiin keskiviikkona 12.5. Etelä-Karjalan liiton ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiantona tehdyn työn tarkoituksena oli kartoittaa kehittämistoimenpiteitä henkilöliikenteen nopeuden nostamiseksi.
Rataosuudelle on muodostettu neljään vaiheeseen jaettu nopeudennoston etenemisehdotus, jonka kustannusarvio on kokonaisuudessaan 205 miljoonaa euroa. Selvityksen pääviesti on, että radan perusparannus ja nopeuden nosto tulisi yhdistää yhtäjaksoisiin nopeustasokokonaisuuksiin. Toimenpiteet on mahdollista toteuttaa yhdessä tai useammassa osassa.
Jatkosuunnittelua ja toteutusta kiirehdittävä yhdessä Väyläviraston ja valtion kanssa. Karjalan rata on Itä-Suomen saavutettavuuden kärkihanke.
- Tämä on tärkeä jatkotyö Väyläviraston 2018 tarveselvitykseen. Karjalan ja Savon ratojen peruskorjaukset on kirjattu liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Ne ovat myös viiden itäisen maakunnan yhteisessä kärkihankelistassa raidepuolen kärkihankkeita. Seuraavaksi Imatra–Joensuu-osuuden peruskorjauksen suunnittelu on saatava käyntiin ja toteuttaminen liikkeelle lähivuosina. Toteuttamisessa on järkevää edetä yhdessä tai useammassa osassa tehdyn selvityksen pohjalta, Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston puheenjohtaja Seppo Eskelinen toteaa.
Proxion Plan Oy:n tekemässä selvityksessä arvioidaan, että matka-aika Joensuusta Imatralle lyhentyisi 16 minuuttia viimeisen vaiheen valmistuttua. Kun lisäksi huomioidaan lähivuosina valmistuva Luumäki–Imatra-ratahanke (LUIMA) ja vielä neuvotteluvaiheessa oleva Itärata-hanke, niin matka-aika Joensuusta Helsinkiin lyhenisi 46 minuuttia. Nyt se kestää neljä tuntia ja 36 minuuttia.
Jo Joensuun ja Imatran välin kunnostamisella matka-ajan nopeutumisen arvioidaan tuovan 170–210 uutta matkaa vuorokaudessa, mikä mahdollistaisi myös vuorotarjonnan lisäämisen.
- Nopea junayhteys Joensuusta Helsinkiin on todella tärkeä alueen saavutettavuuden kannalta. Matka-ajan lyhentäminen lisäisi sekä matkustajamääriä että mahdollistaisi teollisuuden tavaraviennin lisäämistä. Näillä toimilla olisi positiivinen vaikutus sekä alueen elinvoimaan että ilmastotavoitteisiin, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen sanoo.
Nopeuden nosto vaatii muun muassa tasoristeyksien poistoa sekä ratasiltojen ja ali- ja ylikulkujen kunnostamista.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen korostaa, että sujuvat kuljetukset Karjalan radalla edellyttävät toimia aina Kouvolasta Joensuuhun saakka.
- Pahimpana pullonkaulana on osuus Imatralta Luumäelle, jossa käynnissä olevan LUIMA1-hankkeen jälkeen jää puuttumaan vielä kaksoisraide väliltä Luumäki–Joutseno, Satu Sikanen kertoo.
Lisätiedot:
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661 318, [email protected], Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected]