Eteläkarjalaisten digituen tarvetta kartoitetaan parhaillaan kyselyn avulla. Tavoitteena on saada laaja näkemys siitä, miten ja millaista digitukea juuri Etelä-Karjalan alueella tarvitaan ja millä tasolla asukkaiden digitaidot ovat. Vastausten perusteella kehitetään digituen tarjontaa maakunnassa.
Digituella tarkoitetaan sähköiseen asiointiin sekä laitteiden ja palvelujen käyttöön liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opastusta. Sen tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön sekä sähköiseen asiointiin.
Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä linkistä. Se löytyy myös Etelä-Karjalan liiton kotisivujen etusivulta, Tiedotteet-osiosta.
Kysely on avoinna 28.3. asti, ja siihen voi vastata tietokoneella tai älylaitteella. Vastauksia toivotaan kaikista ikäluokista. Kyselyyn voi vastata itse tai toisen avustamana. Myös digituen tarjoajat ja muut yhteistyökumppanit voivat vastata kyselyyn.
Digituen tarpeet ovat moninaisia
Digitukea antavat Etelä-Karjalassa useat eri tahot, muun muassa kirjastot.
– Meiltä kysytään paitsi verkkokirjastomme sähköisistä palveluista, myös esimerkiksi pankkipalveluista. Digituen tarpeita on tärkeää kartoittaa kyselyllä, jotta pystymme täydentämään omaa osaamistamme tarpeiden mukaisesti, toteaa Arto Tella Ruokolahden kirjastosta.
Digituen tarvitsijat ovat hyvin moninainen joukko, ja jokaisen ryhmän sisälläkin on monenlaisia tarpeita. Yksi tällaisista ryhmistä on maahanmuuttajat. Eksoten maahanmuuttotyön erityisasiantuntija Merja Heino-Kukkurainen kuvaa tilannetta:
– Maahan muuttaneiden digituen tarve on monenlaista. Tukea tarvitaan erityisesti silloin, kun suomen kielen taito ei vielä riitä asioimiseen erilaisissa sähköisissä palveluissa. Aina ei myöskään ole tietoa, mistä sähköiset palvelukanavat löytyvät tai miten ne toimivat. Toivon, että käynnissä olevaan kyselyyn tulee runsaasti vastauksia ja kokemuksia myös maahan muuttaneiden näkökulmasta. Ja toivottavasti ihmiset saisivat tarpeen mukaan apua pystyäkseen vastaamaan kyselyyn.
Vastoin yleistä käsitystä myös nuoret tarvitsevat usein digitukea. Lappeenrannan Ohjaamon kokemus on vs. ohjaamokoordinaattori Minna Tarkiaisen mukaan, että nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat konkreettista tukea sähköisissä hakemuksissa, asiakirjoissa ja päätösten tulkinnassa.
– Olemme nuoren vieressä tukemassa ja neuvomassa hakemusten tekoa. Aikaa on varattu tapaamiseen reilusti, sillä esimerkiksi sähköisen ansioluettelon tekoon menee usein minimissään tunti. Nuoret ja nuoret aikuiset asioivat Ohjaamossa eniten opiskeluun, työnhakuun, asumiseen, työttömyyteen ja etuisuuksiin liittyvissä asioissa, kertoo Tarkiainen.
Etelä-Karjalassa digituen järjestämistä koordinoi Digituki @ ekarjala II -hanke, jonka tavoitteena on tiivistää ja laajentaa nykyistä digitukijoiden verkostoa ja parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia digitukeen. Hanketta toteuttavat Etelä-Karjalan liitto, Eksote ja Imatran kaupunki.
Lisätietoja: projektikoordinaattori Kaisa Kangasmäki, Eksote, [email protected], p. 040 684 6182