Etelä-Karjalan liitto antoi 23.2.2021 lausuntonsa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä, ja sen laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestelmästä annettuun lakiin. Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Suunnitelmaa on valmisteltu parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa suunnitelma selontekona eduskunnalle keväällä 2021. Eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvosto päättää suunnitelmasta.
Etelä-Karjalan liiton lausunto valmisteltiin laajassa yhteistyössä itäisen Suomen maakuntien, Etelä-Karjalan kuntien ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli varmistaa, että liiton lausunnossa on huomioitu kaikki maakunnan kannalta tärkeät näkökulmat.
Alueiden suorat kansainväliset yhteydet
Liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksessa Suomen kansainväliset yhteydet painottuvat vahvasti henkilöliikenteessä yhteyksiin Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja logistiikassa yhteyksiin rannikkosatamien kautta. Etelä-Karjalan näkökulmasta on tärkeää, että suunnitelmassa huomioidaan paremmin myös alueiden suorat kansainväliset yhteydet, mikä tarkoittaa meillä suoria EU:n ulkorajan ylittäviä maantie- ja rautatieyhteyksiä Venäjälle ja edelleen Aasiaan sekä kauppamerenkulkua Saimaan kanavan kautta. Suorat kansainväliset lentoyhteydet Lappeenrannan lentoasemalta ovat tärkeitä erityisesti Etelä-Karjalan ja koko eteläisen Saimaan matkailun kehittämisen kannalta.
Suomen sisäinen saavutettavuus
Suomen sisäistä saavutettavuutta tulee parantaa tasapuolisesti. Itäisen Suomen ajallinen saavutettavuus erityisesti henkilöjunaliikenteessä on heikompi kuin Länsi-Suomen. Tätä eroa tulee kaventaa. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa linjataan, että itäisen suunnan raideyhteyttä kehitetään ja hankeyhtiötä lähdetään muodostamaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta. Erityisen tärkeänä lähitulevaisuuden toimenpiteenä Etelä-Karjalan liitto pitää kuitenkin Karjalan radan perusparannusta ja henkilöliikenteen nopeuttamista. Näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi parantaa maakunnan saavutettavuutta.
Toimintavarmuus rajaliikenteessä
Suomen viennin, logistisen kilpailukyvyn ja toimintavarmuuden turvaamiseksi tulee huolehtia Suomen ja Venäjän välisen rajaliikenteen sujuvuudesta sekä maantie- että rautatieliikenteessä. Kehittämistyön tulee olla linjassa Venäjällä tehtävien infrahankkeiden kanssa. Rautatieyhteyksissä on Suomen ja Venäjän välillä nykyisellään kapasiteettivajetta ja toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä.
Rahtiliikenteessä Vainikkalan asema on ruuhkautunut ja on erittäin haavoittuva esimerkiksi häiriötilanteissa. Lisäksi ruuhkautuneisuus estää Helsingin ja Pietarin välisen matkustajaliikenteen kapasiteetin kasvattamisen.
Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen statuksen muuttaminen kansainväliseksi varmistaa sen, etteivät EU:n ulkorajan ylittävät raideliikenteen matkaketjut ole vain yhden rajanylityspaikan varassa. Kansainvälisten maantiekuljetusten kannalta on tärkeää myös Parikkalan rajanylityspaikan statuksen muuttaminen tilapäisestä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Näillä rajanylityspaikkojen kansainvälistämisillä Suomi pystyy tarjoamaan riittävän toimintavarmuuden rajaliikenteessä ja siten varmistamaan, että Suomi vahvistaa asemaansa matkojen ja kuljetusten kansainvälisenä solmupisteenä.
Raideliikenteen kehittäminen
Pääkaupunkiseudulta itään suuntautuvien nykyisten ratayhteyksien kehittäminen on tärkeää alueellisen taajamajunaliikenteen edellytysten parantamiseksi. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksessa todetaan, että ”rautatieliikenne on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti ja suurin osa matkustajaliikenteestä keskittyy Helsingin seudulle ja Etelä-Suomeen”.
Etelä-Karjalan liitto pitää tärkeänä, ettei suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä lisätä entisestään eroa eteläisen Suomen ja muun Suomen mahdollisuuksissa hyödyntää rautateitä myös alueellisessa liikenteessä. Ratayhteyksien tasapuolinen kehittäminen maan eri alueilla on tärkeää, jotta vähäpäästöinen liikkuminen on mahdollista myös muualla kuin eteläisessä Suomessa.
Suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että vuoden 2027 jälkeisellä rahoituskaudella valtio voi hakea CEF-rahoitusta itäisen suunnan ratayhteyksien kehittämiseen (Kouvola-Luumäki-Imatra sekä Luumäki-Vainikkala), mikäli suunnitelmassa kuvatut pääradan ja Turku-Helsinki -ratayhteyden kehittämishankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Etelä-Karjalan liitto ei pidä hyvänä sitä, että suunnitelmassa mainittujen itäisen suunnan ratayhteyksien kehittäminen ja rahoittaminen sidotaan muiden hankkeiden etenemiseen. Suomen kansainvälisen logistisen kilpailukyvyn varmistamisen kannalta on tärkeää, että Karjalan radan pullonkaulakohteet saadaan kuntoon ja niissä voidaan hyödyntää CEF-rahoitusta jo rahoituskaudella 2021–2027.
Lisätietoja: Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, p: 040-681 7163, [email protected]