Kaakkois-Suomen rajamaakunnista vetoomus valtioneuvostolle
Koronakriisissä kamppailevat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat ja alueen kaupungit vetoavat yhteisessä kirjeessä valtioneuvostoon. Maakunnan liittojen ja kaupunkien lähettämässä kirjeessä esitetään muutoksia Kaakkois-Suomen asemaan EU:n rakennerahastopolitiikassa. Nelikohtaisessa listassa vaaditaan mm. sitä, että EU:n ulkorajaan rajoittuvat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso pitää nostaa valtiontukialueeksi I. Nykyisin ykkösalueeseen kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomi. Kaakkois-Suomessa sijaitsevat Suomen tärkeimmät Venäjän vastaiset tulli- ja raja-asemat: Nuijamaa, Vaalimaa, Imatra ja Vainikkala, joiden liikenne on nyt hiljentynyt.
EU:n ulkorajan sulkeminen koronakriisin seurauksena on dramaattinen isku koko Kaakkois-Suomelle. Pelkästään Etelä-Karjalassa kulutuskysynnästä häviää noin miljoona euroa päivässä. Koronakriisi vaikuttaa negatiivisesti myös Kymenlaaksolle tärkeään logistiikan toimialaan. Konttien saatavuudesta johtuvat ongelmat näkyvät jo nyt HaminaKotkan sataman liikenteessä.
Kaakkois-Suomi on jo vuosia kärsinyt myös EU:n ja Venäjän välisistä talouspakotteista. Rakenteelliset haasteet, mm. alhainen työllisyysaste, vähenevä väestökehitys ja laimea yritysperustanta, ovat leimallisia piirteitä sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa.
Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Kymenlaakson liitto, Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit odottavat valtioneuvostolta toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä erittäin vakavasta kriisistä toipumiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi Kaakkois-Suomessa.
Toimenpide-esitykset valtioneuvostolle osana EU-ohjelmakauden 2021–2027 valmistelua:
- Rakennerahastojen kansallisessa varojen jaossa ja rakennerahasto-ohjelman 2021–2027 sisällöissä tulee huomioida aluekehityksen todellinen tilanne ja koronakriisin jälkihoito. Rahoitusta tulee voida kohdentaa rajamaakunnissa, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, pk-yritysten kasvuun ja investointeihin vaikuttaviin liikenne- ja logistiikkainvestointeihin (ml. digitaalinen saavutettavuus) ja muihin toimintaympäristöinvestointeihin Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin.
- Suomen tulee määrätietoisesti vaikuttaa EU:n valtiontukialuekartan määrittelyyn siten, että EU:n ulkorajaan rajoittuvat Etelä-Karjala ja Kymenlaakso nostetaan valtiontukialueeksi I, johon nykyisin kuuluu kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomi.
- Kaakkois-Suomi – Venäjä -Interreg-ulkorajaohjelman 2021–2027 rahoitustason tulee nousta nykytasosta, ja Suomen varautua ohjelman osarahoitukseen 1/3 osuudella kokonaisrahoituksesta. Loput kokonaisrahoituksesta jakautuisivat tasan EU:n ja Venäjän kesken.
- Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoja tulee kohdentaa Kaakkois-Suomeen tukemaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä.
Kaakkois-Suomen maakuntien kirjeessä vedotaan Lissabonin sopimukseen sekä valtiontuen suuntaviivoihin. Molemmissa tunnistetaan rajaseudut alueina, joihin kiinnitetään erityistä huomiota niin koheesiopolitiikassa kuin valtiontukialueina.
EU-ohjelmakaudella 2007–2013 pääosa Etelä-Karjalasta ja osia Kymenlaaksosta olivat korkeamman valtiontuen aluetta. Nykyisellä kaudella (2014 – 2020) koko Kaakkois-Suomi on tippunut alhaisimman tukitason alueeseen. Se on näkynyt yritysten heikkona investointiaktiivisuutena ja heijastunut myös maaseutuohjelman toimeenpanoon.
Rajamaakunnista vedotaan nyt valtioneuvostoon painokkaasti, että Suomi hyödyntäisi EU-politiikan välineistöä. Rakennerahastovaroilla voitaisiin luoda edellytyksiä elinkeinorakenteen uudistumiselle, työllisyydelle ja alueen hyvinvoinnille Kaakkois-Suomessa koronaepidemian jälkeen.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva muistuttaa, että EU:n itärajalla on jo pitkään kärsitty globaalin kaupankäynnin häiriötilanteesta.
”Nyt kun itäraja on kokonaan suljettu, osuvat talousseuraamukset eritoten Kaakkois-Suomen rajaseudulle. Näin edellytämme valtiovallalta ja EU:lta oikeudenmukaista kohtelua muun Itä- ja Pohjois-Suomen tavoin yritystemme kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.”
Maakuntajohtaja Matti Viialainen haluaa katsoa tulevaisuuteen kriisin yli: ”EU- ja kansalliset rahoitusvälineet on saatava nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Yritysten ja kuntien työllistävät investoinnit on nyt asetettava teennäisen hanketehtailun edelle. Vanhasta on siirryttävä uuteen ajatteluun myös aluepolitiikassa ja yritystuissa.”
Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, [email protected], p: 044 770 0515
Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen, [email protected], p: 040 066 1318