(Itä-Suomen neuvottelukunnan tiedote 4.12.2019)
Itä-Suomen maakunnat vaativat valtiolta pikaisia ratkaisuja Saimaan kanavan tulevaisuusinvestoinneista. Varustamoilta saatujen tietojen mukaan rahtiliikenne uhkaa vähentyä edelleen, jos ne eivät uskalla tehdä investointipäätöksiä uusista, suuremman kokoluokan rahtialuksista.
Saimaalla liikennöivät rahtialukset alkavat olla pääsääntöisesti elinkaarensa päässä. Varustamot ovat kertoneet olevansa kiinnostuneita investoimaan suuremman lastikapasiteetin mahdollistaviin aluksiin, mutta epävarmuuden takia ne ovat jääneet odottamaan valtion lopullisia budjettipäätöksiä kanavan muutostöistä.
– Tämä sama viesti on saatu sekä saksalaiselta varustamolta että sen hollantilaiselta kilpailijalta. Nämä kaksi varustamoa edustavat kahta kolmasosaa koko Saimaan kanavan liikenteestä, sanoi hankejohtaja Antti Vehviläinen tänään 4.12. Helsingissä pidetyssä Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa.
Varustamojen terveiset välitettiin myös eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselle, joka oli kokouksessa läsnä esittelemässä EU:n monivuotista rahoituskehystä.
Väylävirastossa on käynnissä suunnittelutyö kanavan kahdeksan sulun pidentämiseksi. Suluista kolme sijaitsee Suomessa ja viisi Venäjällä Saimaan kanavan vuokra-alueella. Myös hallitusohjelmaan on tehty positiivinen kirjaus sisävesiliikenteen kehittämisestä.
– Osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliikennettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut hyödyntäen EU:n rahoitusmahdollisuus, hallitusohjelmassa todetaan.
Väyläviraston tuore arvio sulkujen pidennyksen hinnaksi on 80 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 1500–1800 henkilötyövuotta kolmen vuoden aikana.
Vehviläisen mukaan uudet portit mahdollistaisivat myös lähes ympärivuotisen liikennekauden.
– Tämä toisi lisää rahti- ja risteilyliikennettä Saimaalle. Se olisi tässä ajassa todellinen työllisyys-, elinvoima- ja ilmastoteko koko Itä-Suomelle, painottaa Vehviläinen.
Laskelmien mukaan maanteiltä poistuisi tavaraliikennettä reilut kaksi miljoonaa tonnia. Määrä vastaa päivittäin noin 500 rekkalastia. Sosioekonominen säästö olisi noin 110 miljoonaa euroa.
Antti Vehviläinen vetää ylimaakunnallista Saimaan vesiliikenteen kehittämishanketta. Hankkeen rahoittajina toimivat Euroopan aluekehitysrahasto ja Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon maakuntien liitot sekä Saimaata ympäröivät kaupungit ja kunnat.
– Yhtään liioittelematta voi sanoa, että uuden pääministerin ja hallituksen käsissä on Saimaan kanavan kaksi tulevaisuusvaihtoehtoa, gloria tai kuolema, hän vetoaa.
Lisätietoja: Antti Vehviläinen, hankejohtaja,
Saimaan vesiliikenteen kehittämishanke naviSAIMAA,
040 667 2423, [email protected]
Seppo Kääriäinen, Itä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja, 050 511 3086
