Valtioneuvosto käy maakuntien kanssa vuosittain aluekehityskeskustelut, jotka tarjoavat yhteisen foorumin valtioneuvoston ja alueiden välille poikkihallinnollisista aluekehittämisen tavoitteista ja toimista. Keskusteluja koordinoi valtion puolella työ- ja elinkeinoministeriö ja maakunnassa maakunnan liitto. Keskusteluja varten laaditaan aluekehityksen tilannekuva, jossa nostetaan esille maakunnan vahvuudet ja erityispiirteet, mutta myös haasteet, joihin tulee reagoida. Ohessa keskeisimpiä Etelä-Karjalan tilannekuvassa esitettyjä asioita.
Yhtä lyhyt matka Helsinkiin ja Pietariin antaa maakunnalle logistisesti houkuttelevan aseman, kun tätä potentiaalia pystytään hyödyntämään entistäkin paremmin. Toimiva rajaliikenne on maakunnan elinehto. Esimerkiksi Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle avaisi uusia matkailullisia mahdollisuuksia Etelä-Karjalalle ja lähimaakunnille. Venäläisten matkailijavirrat ovat pitkälti riippuvaisia ruplan kurssikehityksestä. Valuuttakurssimuutoksille emme mahda mitään mutta uusien markkina-alueiden, kuten Aasian, ja palvelutarjonnan monipuolistamisen eteen sen sijaan on tehtävissä paljonkin. Esimerkiksi Saimaan brändiarvon hyödyntämisessä on alueella vielä paljon tehtävää.
Vahva kansainvälinen suurteollisuuskeskittymä ja rajanylityspaikat vaikuttavat olennaisesti alueen liikenteeseen ja toimivan liikenneinfran vaatimuksiin. Etenkin metsäteollisuuden kuljetusmäärät ovat kasvamassa ja kuljetuksia tulee saada kumipyöriltä rautateille. Rautatiestön parannustyöt ovat käynnissä ja kaksoisraidehankkeen kiinteäksi osaksi kuuluu tavoite kolmioraiteesta.
Alueen demografisia haasteita kompensoidaan kansainvälisyydellä. Väkiluvulla tarkasteltuna Etelä-Karjala on manner-Suomen maakunnista kolmanneksi pienin, mutta toisaalta maakunnassa asuu suhteellisesti viidenneksi eniten ulkomaan kansalaisia. Venäjän rajan läheisyys sekä yliopiston tutkimus- ja innovaatiotoiminta tuovat alueelle lisää aktiivi-ikäistä väestöä ja työvoimapotentiaalia. Haasteena on saada sekä kotimaiset opiskelijat että maahanmuuttajat integroitua osaksi eteläkarjalaista yhteisöä ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi on tärkeä vahvistaa edellytyksiä osaamispohjaiseen yrittäjyyteen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Korkeakoulujen näkökulmasta tutkintokatot vaikeuttavat toiminnan laajentamista ja kehittämistä, sillä kysyntää koulutukselle löytyy. Suuri osa yliopisto-opintonsa aloittavista tulee maakunnan ulkopuolelta ja heidän työllistymisasteensa valmistumisen jälkeen on erittäin korkea. Valitettavasti valtaosasta näistä nuorista osaajista ei tällä hetkellä saada uusia eteläkarjalaisia.
Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat edelleen epävarmat ja heikkenemään päin. Kokonaisuudessaan maakunnan asukasta kohden laskettu verorahoitus laski hieman, mutta kuitenkin ylittää vielä Manner-Suomen maakuntien keskimääräiset verotulot. Aluetalouden näkymät ovat kuitenkin kohentuneet työllisyyden näkökulmasta; yhä useampi työtön on työllistynyt. Positiivisista merkeistä huolimatta työttömyydessä on edelleen rakenteellisia ongelmia – kaikista työttömistä reilut 60 % on rakennetyöttömiä. Työttömyys pienenee tässä ryhmässä hienoisesta positiivisesta suuntauksesta huolimatta hitaasti.
[iframe width=”100%” height=”565″ src=”https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZTAzZDA5NjAtODExMy00OGI3LThlNGItMmVmODQ2YzRlZGJhIiwidCI6IjE4MjQ2Njc2LTMyMjUtNDc5MC1hNjc1LTdkYTU5OWE4N2FmMiIsImMiOjl9″ frameborder=”0″ allowFullScreen=”true”></iframe]
Yleisen taloudellisen tilanteen vetämänä eteläkarjalaisilla yrityksillä menee verrattain hyvin. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista kertoo kasvava työvoimapula. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi maakunnan teknologiateollisuudessa osaavan työvoiman saatavuus alkaa muodostua kriittiseksi tekijäksi. Suurella osalla Etelä-Karjalan metalliyrityksistä on selkeitä rekrytointiongelmia esimerkiksi ammattitaitoisista hitsaajista ja koneistajista. ICT-sektorilla työvoimapulaan haetaan apua täsmäkoulutuksilla.
Luonnonympäristö on Etelä-Karjalan aluekehityksessä keskeisessä osassa. Etelä-Karjalassa on meneillään useita ympäristö- ja matkailuhankkeita, kuten Saimaa Geopark sekä Kutilan kanavahanke. Pitkä yhteinen raja-alue Karjalan tasavallan ja Leningrad Oblastin kanssa on myös luonnonympäristöön nojaavan aluekehityksen kannalta keskeinen voimavara.
Etelä-Karjalassa monien ilmiöiden taustalla on väestökehitykseen, ikääntyvien määrän kasvuun ja lapsiperheiden määrän laskuun liittyvät tekijät. Nuoriin liittyvät tekijät ja riskit, mm. päihteet ja ongelmapelaaminen, nostetaan erityisen huomion kohteeksi – alhaisesta koulutustasosta ja nuorisotyöttömyydestä aiheutuvat seuraukset ovat sekä yksilö- että yhteiskunnan tasolla kalliisti ja pitkään maksettavia. Etelä-Karjalassa on laajaa panostusta lasten ja nuorten yrittäjyys-, tiede- ja ympäristökasvatukseen läpileikkaavasti varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Lisätietoja: Etelä- Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Satu Sikanen p: 0400 661 318, [email protected] ja tietopalveluasiantuntija Päivi Kortelainen p: 040 6517 423, [email protected].