500 rekkalastillista päivässä Saimaan laivoihin = 60 000 tonnin leikkaus CO2-päästöihin vuodessa
(Etelä-Karjalan liiton tiedote 29.10.2019)
Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, Kutilan kanavan rakentaminen ja Saimaan vesiliikennehankkeen 
vaikutukset olivat keskeisiä asioita, kun ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vieraili Etelä-Karjalan liitossa. NaviSaimaa -hankkeen projektijohtaja Antti Vehviläinen ja maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoivat ministerille Etelä-Karjalan vesiliikenteen ympäristöhankkeista.
Tilaisuudessa olivat mukana myös kansanedustajat Hanna Holopainen ja Anneli Kiljunen.
Kesällä alkaneen ylimaakunnallisen naviSaimaa -hankkeen keskeisiä tavoitteita on lisätä ympäristöystävällistä vesiliikennettä Saimaalla ja Saimaan kanavassa. Tämä tehdään lisäämällä tietoisuutta ja kehittämällä yhteistyötä sekä hyödyntämällä älyliikennettä ja vähähiilisiä ratkaisuja.
Antti Vehviläisen esitys naviSaimaa -vesiliikennehankkeesta ministeri Mikkoselle
Hanketta vetävän Antti Vehviläisen päällimmäisenä huolena ovat Saimaan kanavan sulut. Liikennevirastossa on käynnissä suunnittelu kanavan sulkujen pidentämiseksi, mutta tarvittava rahoitus puuttuu valtion budjetista. Väylän tavoitteena oli rakennustyön aloittaminen jo vuonna 2020. Myös hallitusohjelmaan on tehty kirjaus vesiliikenteen kehittämisestä, mutta tällä hetkellä asiaa kaavaillaan sisällytettäväksi kaksitoistavuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Vehviläisen huoli on kasvanut hankkeen aikana saadusta tiedosta. Saimaan kanavaa käyttävät varustamot ovat kertoneet suomalaisille tarpeestaan uusia vanha laivakalusto. Nykyinen kalusto käy vanhaksi 20-luvun puoliväliin mennessä, ja uudet kanavakäyttöön rakennettavat laivat ovat pidempiä. Jos Suomi ei pidennä kanavan sulkuja, uhkaa Saimaan syväväylän vesiliikenne huveta nykyisestä olemattomaksi, Vehviläinen kertoi ministerille.
Tämä taas on huono uutinen ympäristönäkökulmasta sillä liikenne siirtyy kumipyörille. Vehviläinen esitteli ruotsalaista tutkimusta eri rahtiliikennemuotojen taloudellisista- ja ympäristövaikutuksista. Vesiteitse kulkenut rahti on selvästi ympäristöystävällisin tapa liikuttaa vienti- ja tuontitavaroita.
Jo nyt kanavan käyttö on vähentynyt huippuvuosista. Hankejohtaja Vehviläinen kertoi ministerille, että vesiliikenteen edellytysten parannus voisi nostaa liikenteen 3,5 miljoonaan tonniin nykyisestä 1,3 miljoonasta tonnista vuodessa.
”Se, kolme ja puoli miljoonaa tonnia, merkitsee 500 rekka-autollista päivässä. Jos tuo määrä saadaan pois kumipyöriltä laivoihin, vähenevät hiilidioksidipäästöt (CO2) 60 000 tonnia vuodessa. Siis pelkällä liikennemuodon vaihdolla saadaan kymmenen prosentin vähennys aikaan nykyisestä tasosta.”
Nyökyttelevälle ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkoselle vesiliikenteen ympäristöystävällisyys on tunnettu asia, mutta lisätieto vahvisti kuvaa tilanteesta: tarve on olemassa, mutta rahoja ei toistaiseksi ole sidottu hankkeeseen.
Elinkaarirahoituksen käyttöä selvitetään
NaviSaimaa -hankkeessa on selvitelty vaihtoehtoa, että hanke tehtäisiin elinkaarihankkeena, jolloin rakentamaan päästäisiin jo vuonna 2021. Esimerkiksi suomalaislla eläkerahalla rahoitetulla elinkaarihankkeella vuosittainen kustannus olisi valtiolle noin neljä miljoonaa 20–25 vuoden ajan, Vehviläinen laskee.
Samanlaista elinkaariratkaisua voitaisiin käyttää myös huomattavasti pienemmässä Kutilan kanavan rakennushankkeessa, maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi ministerille. Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseen tähtäävä Kutilan kanava ei ole pelkästään liikennehanke. Se on mitä suurimmassa määrin ympäristöhanke, maakuntajohtaja painotti.
Elinkaarihankkeiden ideaa tullaan esittelemään myös eduskunnan liikennevaliokunnalle, joka saapuu vierailulle Etelä-Karjalaan joulukuussa. Niin Kutilan kanava kuin naviSaimaan -vesiliikennehanke kuuluvat silloin asialistalle.
Lisätietoja: hankejohtaja Antti Vehviläinen, +358 40 667 2423, [email protected]