Perjantaina 16.6.2023 julkaistu hallitusohjelma tarjoaa sopeuttamistoimista huolimatta Etelä-Karjalalle paljon mahdollisuuksia. Etelä-Karjalan kärkihanke, Luumäki – Imatra kaksoisraiteen kehittäminen, saa yhteensä 215 M€ raideliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi suunnatuista määrärahoista. Toteutuessaan kaksoisraide sujuvoittaa merkittävästi erityisesti vientiteollisuuden kuljetuksia ja tarjoaa kuljetuksille ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon. Kaksoisraiteen myötä maakuntamme saavutettavuus paranee, mikä puolestaan lisää maakuntamme kiinnostavuutta mahdollisten investointien osalta.
– Yleisesti ottaen olen tyytyväinen Etelä-Karjalan aluekehitystä tukeviin hallitusohjelman kirjauksiin. Vaikka sopeutustoimet ovat rajut, Suomi halutaan pitää houkuttelevana investoinneille, kommentoi maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Vahvan metsäklusterin maakuntana hallitusohjelman kirjaukset metsäteollisuuden toimintaympäristön ennustettavuuden parantamisesta ja puupohjaisten tuotteiden entistä korkeammasta jalostusarvosta ovat erittäin kannatettavia. Lisäksi puhtaiden energiaratkaisujen, mm. vedyn käyttöön ja pienoisydinvoimaloihin liittyvien investointien edistäminen tukevat erinomaisesti Etelä-Karjalan vihreän siirtymän edelläkävijästrategiaa. Hallitusohjelmassa linjataan myös Itä-Suomen tuulivoimasta. Tuulivoimahankkeiden etenemistä Itä-Suomessa parannetaan selvitysmies Arto Rädyn raportin suositusten mukaisesti ja aluevalvontaa vaarantamatta.
– Tuulivoima on edellytys riittävälle puhtaan energian tuotannolle, jota tarvitaan, kun teollisuuden sähkönkulutuksen on ennakoitu moninkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Teolliset investoinnit suuntautuvat sinne, missä on saatavilla puhdasta energiaa, huomauttaa Sikanen.
Tutkimus- ja innovaatiopanosten kasvattaminen nähdään myös tervetulleina. Sen sijaan hallituksen linjaukset korkeakoulutuksen aloituspaikkojen suuntaamisesta suurimpiin keskuksiin ja toisaalta kiristykset koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyen herättävät kysymyksiä. Etelä-Karjalan liiton näkökulmasta koulutuksen määrää, sisältöjä ja laatua tulee voida kehittää joustavasti myös pienemmissä keskuksissa, joissa kuitenkin on merkittävää vientiteollisuutta. Osaavaa työvoimaa tarvitaan entistä enemmän myös ulkomailta.
Selkein puute Etelä-Karjalan tavoitteisiin nähden on se, ettei hallitusohjelma sisällä kirjausta Imatralle kaavaillusta erä- ja luontokulttuurimuseosta. Viittauksia luontomatkailun vahvistamiseen sekä luonnon kunnioittamiseen ja eränkäyntiin osana suomalaista kulttuuria kuitenkin löytyy. Hiitolanjoen kunnostustöiden loppuunsaattamisen näkökulmasta vaelluskalojen NOUSU-ohjelman jatkuminen saa Etelä-Karjalasta kiitosta.
Erillistä EU:n ulkoraja-alueiden kehittämistä tukevaa ohjelmakokonaisuutta hallitusohjelma ei lupaa, mutta kirjaukset EU:n ulkoraja-alueiden vahvistamisesta, itäisen Suomen visiotyön jatkamisesta ja toisaalta EU-rahoituksen hyödyntämisestä koko maassa ovat sellaisia, joiden pohjalta Etelä-Karjalan edunvalvontatyötä on hyvä jatkaa.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. 0400 661318.