Valikko Sulje

Työministeri Tuula Haatainen tutustui Etelä-Karjalan työllisyystoimiin ja Skinnarilan start up -yrityksiin

Ryhmäkuva työministerin vierailulta Soletair Powerin tiloissa. Kuvassa ovat Tuomo Sallinen, Ari Piispanen, Tuula Haatainen, Anneli Kiljunen, Niina Malm, Markku Heinonen, Satu Sikanen ja Petri Laakso.

Työministeri Tuula Haatainen vieraili Lappeenrannassa ja Imatralla 27.8.2021. Haatainen tutustui LUT-yliopistoon ja Skinnarilassa sijaitsevaan start up -toimintaan, joissa molemmissa ratkotaan globaaleja ilmasto- ja kestävyyshaasteita.

Soletair Powerilla toimitusjohtaja Petri Laakso esitteli hiilidioksidin talteenottoon perustuvaa yritystoimintaa. Yhtiön laitteet mahdollistavat hiilidioksidin laajamittaisen poistamisen ilmasta ja ovat ensimmäisiä laatuaan. Afstor Oy:n toimitusjohtaja Ari Piispanen puolestaan kertoi muun muassa aurinkosähköjärjestelmästä, jossa tuotetaan induktiokeittimellä energiaa puhtaalla aurinkovoimalla ja ilman hiilidioksidipäästöjä ruoanlaittoon, valaistukseen ja sähkölaitteiden käyttöön. Laitteita on viety Afrikkaan, jossa perheet ovat päässeet harppaamaan energiankäytössä ”kivikaudesta digiaikaan”.

Ministeri Haatainen oli tyytyväinen näkemästään. Hän uskoo, että teknologia parhaimmillaan tuottaa ratkaisuja moniin ihmiskunnan suuriin haasteisiin.

Petri Laakso esittelee työministeri Tuula Haataiselle Soletair Powerin laitteistoja. Haataisen takana ovat Lappeenrannan kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen ja kansanedustaja Anneli Kiljunen.
Toimitusjohtaja Petri Laakso esitteli työministeri Tuula Haataiselle Soletair Powerin laitteistoja. Haataisen takana ovat Lappeenrannan kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen ja kansanedustaja Anneli Kiljunen.


“On erittäin hienoa, että suomalaisessa yrityksessä kehitetään uutta laitetta kansainvälisille markkinoille hiilidioksidin talteenottoon. Hanke on myös hieno esimerkki eri toimijoiden yhteistyöstä, jossa hyödynnetään niin tutkimustietoa kuin ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukea tuotekehitykseen.”

Innovaatiotoiminnan ja pk-yritystoiminnan kehittämisessä EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoilla on tärkeä rooli. Etelä-Karjalan liiton ja Lappeenrannan kaupungin ja Imatran kaupungin edustajat vetosivat työministeri Haataiseen, että teollisuuden rakennemuutoksesta kärsinyt Etelä-Karjala ja koko Kaakkois-Suomi huomioidaan lähiaikoina tehtävässä rahanjakoratkaisussa.

Vastuu työllisyyspalveluista siirtymässä kunnille
– Etelä-Karjalassa uskotaan maakunnalliseen yhdessä tekemiseen

Vastuu työllisyyspalveluista on siirtymässä kunnille vuonna 2024. Etelä-Karjala ei ole ollut mukana työllisyyden kuntakokeilussa ja näin muutos tulee olemaan täällä erityisen suuri. Koko maakunnan osalta tärkeintä on huolehtia työllisyyden hoidosta elinvoiman näkökulmasta, jolloin keskeiset maakunnalliset toimijat saadaan yhdessä ratkomaan työvoiman saantia ja työllisyyden edistämistä. Merkittävä selvitettävä kysymys on myös kuntien ja Eksoten / tulevan hyvinvointialueen yhteistyö, työnjako ja kannustimet, Etelä-Karjalan edustajat kertoivat ministerille.

Kuntien kannalta keskeistä on työttömyyden hoitoon liittyvien kustannusten hallinta. Tällöin erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden takia tarvitaan monipuolisia palvelurakenteita ja kumppanuuksia, jotka joustavasti toimivat kuntarajojen yli ja hyvinvointialueen kanssa.

Vierailulla käydyissä keskusteluissa Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen nosti keskusteluun nuorisotyöttömyyden. Lappeenranta ja Imatra ovat käynnistämässä työllisyyspalveluja koskevan uudistustyön yhdessä muiden Etelä-Karjalan kuntien kanssa, hän kertoi. Nuorisotyöttömyyden parantamisessa Etelä-Karjalassa on jo nyt edetty ilahduttavin tuloksin.

Lappeenrannan kaupunki näkee, että uudistusta voitaisiin lähteä alustavasti rakentamaan työssäkäyntialueittain eli koko maakunnan kattavan aluerajauksen perustalta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän sekä kuntien yrityspalvelujen kanssa. Etelä-Karjalan liitto, Lappeenrannan kaupunki ja Imatran kaupunki esittävät, että Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaisi 100 % valtion rahoituksen työllisyyspalveluja koskevan uudistustyön valmisteluvaiheen rahoittamiseen.

Työvoimapulaan kaupungit ehdottavat keinoiksi resursseja nopeavaikutteisiin ja työvoimatarpeita ennakoiviin koulutustoimiin ja koulutuspaikkojen lisäämistä aloilla, joissa on suurin työvoiman tarve. Myös ulkomaalaisten työlupakäytäntöjä tulee kyetä joustavoittamaan.

Työllisyyden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja koronakriisistä elpymisen näkökulmista esillä olivat myös isot infrahankkeet raide- ja vesiliikenteeseen sekä rajanylityspaikoille. ”Kimolan kanavan rakentamista joudutettiin TEM:n rahoituksella. Nyt sama tulisi tehdä Kutilan kanavan kohdalla”, totesi maakuntajohtaja Satu Sikanen.

Satu Sikanen ja Tuula Haatainen pitelevät yhdessä Etelä-Karjalan historiateosta.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen luovutti Tuula Haataiselle Etelä-Karjalan historiateoksen.

Imatralla esillä erä- ja luontokulttuurimuseon hanke

Työministeri jatkoi vierailuaan Lappeenrannasta Imatralle tutustuen muun muassa Ovakoon sekä Imatran erä- ja luontokulttuurimuseohankkeeseen.

Haataiselle esiteltiin suunniteltua valtakunnallista erä- ja luontokulttuurimuseota. Museon sijaintipaikkaa koskevan kilpailun voitti Imatran kaupunki keväällä 2021. Kilpailutus järjestettiin hankkeessa, jonka taustalla ovat Suomen Metsästysmuseo, Suomen Kalastusmuseoyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto.

Museon jatkosuunnittelussa tehdään tiivistä yhteistyötä alueen ja valtion välillä, Haataiselle kerrottiin. Valtion tukea odotetaan vuosina 2022–2024 suunnittelu- ja perustamiskustannuksiin 2,5 M€ ja investointikustannuksiin 14 M€.

Imatralla nousivat keskusteluun myös suuret raidehankkeet: Kaksoisraide rataosuudelle Luumäki–Joutseno, Kolmioraideyhteys Karjalan radalta Imatrankoskelle, Imatra–Imatrankoski–valtakunnan raja -rataosuuden sähköistäminen ja rakentaminen vaiheittain kaksiraiteiseksi ja Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen statuksen muuttaminen kansainväliseksi.

Liikenteen siirtäminen maanteiltä rautateille ei ole mahdollista, ellei Karjalan radan välityskykyä ja rajaliikenteen toimintavarmuutta pystytä turvaamaan raideliikenteen kysynnän kasvaessa, ministerille kerrottiin.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Satu Sikanen, p:+358 400 661 318, s-posti: satu.sikanen@ekarjala.fi


Kuva ylhäällä: Soletair Powerin tuotantotiloissa ovat vasemmalta oikealle Lappeenrannan kaupunginsihteeri Tuomo Sallinen, toimitusjohtaja Ari Piispanen, työministeri Tuula Haatainen, kansanedustaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Niina Malm, Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen ja toimitusjohtaja Petri Laakso.