Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 20.1.2021 itäisen Suomen raidelinjauksia. Ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa neuvotteluja Porvoo-Kouvola linjauksen eli Itärata -hankeyhtiön perustamiseksi.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio voi liikenne- ja viestintäministeriön edustuksella jatkaa neuvotteluja Porvoo-Kouvola linjauksen eli Itäradan osalta sen hankeyhtiön perustamiseksi. Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Itärata-hankkeen suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Liikenne- ja viestintäministeriön esitys talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle oli itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluiden jatkaminen Itäradan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.
─ Hienoa, että saatiin valtiolta selkeä linjauspäätös ja itäisen Suomen tärkein yhteinen kehittämishanke pääsee nyt etenemään kohti hankeyhtiön perustamista ja suunnittelun aloittamista. Tämä on ollut mahdollista vain suurella yhteisellä itäisen suomen edunvalvontaponnistuksella, johon ovat osallistuneet suuressa määrin sekä poliittiset päättäjät että kuntien ja kaupunkien sekä maakuntaliittojen johtavat virkamiehet, toteaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.
Itärata-linjaus on todettu selvityksissä parhaaksi vaihtoehdoksi uudeksi idän suunnan yhteydeksi. Sillä saavutetaan suurimmat hyödyt ja se on uusista yhteyksistä selvästi paras vaihtoehto hyöty-kustannussuhteen osalta. Itärata myös nopeuttaisi matka-aikoja laajimmin, sillä se parantaa yhteyksiä sekä Savon- että Karjalan radan osalta kansainvälisiä henkilöjunayhteyksiä unohtamatta. Valmistuessaan Itärata palvelisi pääkaupunkiseutu mukaan lukien lähes kahta miljoonaa ihmistä ja todella laajaa aluetta – puolta Suomea.
─ Tehtiin oikea päätös, joka pohjautuu faktoihin. Itärata ei hankkeena merkitykseltään kalpene muille suurille ratahankkeille. Valtio ottaa itäisen Suomen kehittämisen ja saavutettavuuden parantamisen vakavasti, mikä antaa meille uskoa tulevaisuuteen. Itärata-hanke on avainasemassa koko itäisen Suomen aluekehitykselle lähivuosikymmeninä, näkee Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.
─ Parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antaisivat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, täydentää Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan Itärata-linjauksen takana on yksimielisenä ja yhtenäisenä rintamana koko itäinen Suomi. Vankka ja laaja tuki Itäradalle tuli esiin, kun 18 kaupunkia ja kuntaa (Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi, Varkaus, Pieksämäki, Siilinjärvi, Suonenjoki, Kitee, Lapinlahti, Parikkala, Mäntyharju ja Taipalsaari) tekivät alkusyksystä 2020 alustavan pääomituspäätöksen Itäradan suunnitteluhankeyhtiöön osallistumisesta. Lisäksi itäisen Suomen maakunnat Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Kainuu ovat Itärata -linjauksen takana.
Itärata yhdistäisi Porvoon uutena rautatiekaupunkina rataverkkoon ja toisi sen pendelöijille nopean yhteyden Vantaalle ja Helsinkiin. Seuraavaksi pallo on Liikenne- ja viestintäministeriöllä. Itäratahankkeessa mukana olevien kaupunkien ja kuntien yhteinen tahtotila on, että hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan pikaisella aikataululla, kertoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, puh. +358 400 661 318, [email protected]
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 040 483 1680, marita.toikka(at)kouvola.fi
Kouvolan kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287, petteri.portaankorva(at)kouvola.fi
Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, puh. 040 352 2033, jukka-pekka.ujula(at)porvoo.fi