Murrosajan foorumi kokosi Kotkaniemeen mittavan joukon asiantuntijoita ja yleisöä
Historian ensimmäinen Kotkaniemi-foorumi kokosi 4.8. Luumäelle ison joukon historian ja politiikan asiantuntijoita, mediaa ja yleisöä. Jo aamupäivän historiaosuutta kuulemaan oli kerääntynyt parisataa henkeä. Myös striimin kautta tilaisuutta seurasi paljon katsojia.
Foorumin avauksessa eduskunnan puhemies Matti Vanhanen kertasi P.E. Svinhufvudin monia rooleja Suomen itsenäisyyden synnyssä ja myöhemmin myös sen säilyttämisessä. Vanhasen mukaan Kotkaniemen isäntä oli vaikuttaja, joka osasi oikealla hetkellä tarttua itsenäisyyteen johtaviin toimiin. Laillisuusperiaate oli Svinhufvudin toiminnassa kantava periaate.
Vanhanen muistutti puheessaan, että itsenäisyys ei ole Ukko-Pekan jälkeenkään ollut staattinen tila. Se elää koko ajan suhteessa toisiin valtioihin. Tästä lähtökohdasta Vanhanen veti yhteen Suomen menneisyyden ja nykyhetken itsenäisyyteen liittyvää pohdintaa. ”Itsenäisyyden ydin, vapaudet, oma päätösvalta ja oma oikeusjärjestys, on säilynyt samana. Mutta olosuhteet ympärillämme, se tila missä itsenäisyyttä toteutamme, se tila on alati muuttunut. Raja suhteessa toisiin valtioihin, erityisesti tosiasiallisen päätösvallan raja, on elänyt koko itsenäisyytemme ajan. ”
Venäjä haastaa sopimuspohjaista järjestystä maailmassa
Toisen maailmansodan jälkeen maailmassa on solmittu lukuisia sopimuksia, joilla valtioita sidotaan kunnioittamaan tiettyjä arvoja ja yhteisiä sääntöjä. ”Sopimukset voi nähdä vastauksena sotien kokemuksiin: jatkuva raju kilpailu suurvaltojen välillä johti katastrofeihin. Piti löytää tapoja, joilla valtioiden välinen elämä säilyy säällisenä”. Vanhasen mukaan Venäjä haastaa nyt koko tätä ajattelutapaa. Venäjä rikkoo tällä hetkellä monia yhdessä sovittuja asioita.
Vanhanen totesi, että itsenäisyyteen liittyvää suvereniteettia voidaan luovuttaa harkitusti kansainvälisin sopimuksin. ”On tärkeää huomata, että näin on tehty maailmasotien jälkeen systemaattisesti. Sillä on tietty tarkoitus: kun kaikki ovat mukana neuvotteluissa, sopimuksin lupaudutaan ja ne ratifioidaan kansallisissa parlamenteissa. Siinä yhteydessä tapahtuu myös päätöksenteon siirtoa kansainväliselle toimijalle. Näin on syntynyt myös Euroopan Unioni tai NATO.”
”Kun itsenäinen valtio tekee sopimuksia, se samalla rajaa omaa päätöksentekoaan tietoisesti. Tämä tapahtuu kansanvaltaisesti, ja siksi ratifiointi on tärkeä hetki itsenäiselle valtiolle. Kun kaikki NATO-jäsenet ovat ratifioineet sopimuksen, se palaa Suomen eduskunnan ratifioitavaksi. Sen jälkeen siitä tulee Suomea sitova kansainvälinen sopimus, jonka kanssa eletään.”
”NATO-jäsenyydessä jokainen sopimuksen ratifioinut ansaitsee kunnioituksemme. He sitoutuvat puolustamaan meitä, ja me puolestaan sitoudumme puolustamaan heitä.
Pienten maiden etu, että sopimuksista pidetään kiinni
”Maailmassa on tehty ennenkin sopimuksia, joita on rikottu. Nykyisin ajattelutapa on se, että sopimuksesta on pidettävä kiinni. Jokainen sopimuksen rikkomus nakertaa sopimuksen uskottavuutta. Erityisesti pienten maiden etu on se, että sopimuksista pidetään kiinni.”
.
Vanhasen mukaan Venäjä rikkoo tällä hetkellä suurta määrää sopimuksia, joita se on tehnyt. ”Luottamus tällaista sopijakumppania kohtaan on heikentynyt. Jos se rikkoo yhdessä asiassa sopimusta, voiko luottaa siihen, että se muissa asioissa pitää? Kansallismielinen kehitys ympäri maailmaa haastaa nyt tätä sopimuskehitystä. Ristiriita täyden suvereniteetin ja jaetun suvereniteetin välillä on olemassa. Kumpi on itsenäisyyden tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeämpää, sitä meidän pitää jokaisen sopimuksen kohdalla kysyä itseltämme”, Vanhanen muistutti.
Hänen mielestään on selvää, että sodan kaltaisessa tilanteessa on hyvä sopia yhdessä, miten toimitaan. Parasta on toimia johdonmukaisesti yhdessä, uskottavalla tavalla. Vastaavanlaisia asioita ovat myös ilmastonmuutokseen vastaaminen, ihmisoikeuskysymykset ja terrorismin ehkäisy, Vanhanen luetteli.
Itsenäisyys on lopulta suhteellista, mutta se on meidän omissa käsissä. Suhteellista se on, koska sitä toteutetaan yhä enemmän yhteisissä pöydissä muiden kanssa, Vanhanen totesi.
”Edessä olevan NATO-päätöksen ratifiointi on Suomelle valtavan suuri päätös. Eduskunnan perustuslakivaliokunta joutuu punnitsemaan, tehdäänkö päätös yksinkertaisella enemmistöllä vai vaaditaanko siinä määräenemmistö. Henkinen sitoutuminen tähän päätökseen on tärkeintä. Sitoudutaanko myös sen vaikeisiin osiin, joita historia voi tuoda eteemme. Meidän on ymmärrettävä myös muiden NATO-maiden turvallisuushaasteita, ja siksi meidän on opiskeltava tarkkaan myös Turkin kokemia haasteita.”
Idästä katsoen voi olla, että Suomesta tulee rajamaa tai rajaseutua. Tämä meidän pitää pyrkiä välttämään. Nato-Suomen pitää olla elinvoimainen itäisimmälle rajapyykille saakka, Vanhanen painotti.
.
Puolustusvoimain komentaja Kivinen antoi kiitokset 90-luvun päättäjille
Iltapäivän osuuden avasi puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Hänen kertoi katsauksessaan tämän hetken tilanteesta Ukrainassa. Kivinen kävi läpi myös Suomen puolustusvoimain tilannetta meneillään olevan NATO-prosessin keskellä.
Kivisen mukaan Ukrainan sotatilanne näyttää siltä, että Venäjä ei ole tinkimässä tavoitteistaan. Tiedossa on, että sen suunnitelmissa on liittää osia Ukrainaa Venäjään. Venäjä on myös jatkanut iskuja Ukrainan siviilikohteisiin. Samalla sen eteneminen rintamalla idässä on ollut hidasta.
Rintamalla tappiot ovat suuria, ja joukkojen kuluminen vaikeuttaa Venäjän tilannetta, Kivinen sanoi. Viime viikkoina Ukraina on saanut voittoja, vaikka senkin tappiot ovat suuria. Juuri nyt kummallakaan ei ole kykyä sodan kulkua kääntävään hyökkäykseen. Talvi tulee vaikuttamaan paljon, kenraali arvioi.
.
Muuttunut tilanne Euroopassa vaikuttaa myös maailmanjärjestykseen, kenraali Kivinen arvioi.
Tiedossa on, että Venäjä ja Kiina ovat tiivistäneet yhteyttään. Kiinan vahvistuessa USA oli siirtänyt kiinnostuksen painopistettä Aasiaan. Krimin miehitys ja Ukrainan sota ovat nyt tuoneet Yhdysvallat takaisin Eurooppaan. Aika näyttää, miten Yhdysvaltojen kiinnostus jatkossa suuntautuu.
”Elämme siis murrosaikaa, vuosikymmentä, jolloin globaali järjestys on käymistilassa. Odottamattomiin tilannekehityksiin on varauduttava”, Kivinen tiivisti. Tässä tilanteessa NATO-jäsenyyden hakeminen oli loogista, hän arvioi. Suomen puolustuksessa keskeistä on kuitenkin muistaa, että päävastuu Suomen puolustuksessa on Suomen puolustusvoimilla – käynnissä olevasta Nato-ratkaisusta huolimatta.
Kivinen kiitti kylmän sodan jälkeistä poliittista päätöksentekoa ja sotilasjohtoa siitä, että Suomi ei ajanut puolustusvoimiaan alas. Suomessa on varauduttu johdonmukaisesti turvallisuustilanteen heikkenemiseen, jollainen nyt on käsillä. Puolustusvoimissa tarvitaan sekä nopeaa teknistä toimintakykyä että kykyä vastata pitkäkestoiseen ja laaja-alaiseen kriisiin pitämällä yllä puolustuskykyä mm. asevelvollisuudella, reservillä ja hankinnoilla. Tästä syystä on tärkeää, että myös kertausharjoituksia lisätään.
Kivinen kommentoi lyhyesti myös USA:n senaatin tekemää NATO-jäsenyyden ratifiointia: NATO jäsenyyden hyväksyminen senaatissa merkitsi, että prosessi etenee.
Mikä NATO-jäsenyyden myötä sitten muuttuu Suomen puolustusvoimissa. Sotilasstrategisesta näkökulmasta Itämeri, meriyhteys ja arktinen lähialue muodostavat yhden kokonaisuuden. NATOsta muodostuu Pohjois-Eurooppaan tärkeä turvallisuusfoorumi. Se luo kaikille Pohjoismaille yhteiset puitteet pohjoisten alueiden puolustuksen suunnitteluun, Kivinen totesi.
”Naton jäsenenä Suomi on osa liittokunnan laajempaa puolustussuunnittelua ja varautumissuunnittelua. Varaudumme puolustamaan maatamme NATOn tuella, mutta samalla varaudumme siihen, että annamme apua jos joku muu NATO-maa joutuisi uhatuksi.
On jokaisen kansallisen jäsenmaan asia päättää, miten oman kansallisen puolustuksen toteuttaa. On hyvä muistaa, että NATOn 3. artikla velvoittaa jokaista NATO-maata varautumaan omaan puolustukseen.
NATOn oma valmiusjoukkojärjestelmä, tulee aiheuttamaan jonkin verran muutoksia omaan valmiusjoukkojärjestelmäämme, Kivinen kertoo. Puolustusmenojen osalta ei kuitenkaan ole tiedossa suuria muutoksia nykyiseen. Suomen osalta NATO-jäsenyys merkitsee puolustusmenojen säilyttämistä 2 % BKT:stä tasolla.
NATOn itärajaa ei voi köyhdyttää
Kotkaniemi -foorumin keskusteluihin heijastui edellisenä yönä Yhdysvaltain senaatissa käyty keskustelu NATOn jäsenyyttä hakeneista Suomesta ja Ruotsista. Myös Kotkaniemi-foorumin pääpuhujaksi saapuneelta Mika Aaltolalta kysyttiin, miltä amerikkalaissenaattorin puhe suomalaisesta soturikansasta kuulosti.
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mielestä ”Suomen strategiseen kulttuuriin sisältyy pelote: Tänne ei niin vain voi tulla. Tämä maa on mobilisoitavissa kokonaan. Suomalaisten suhteeseen maahansa liittyy myös ajatus Suomen tasa-arvoisuudesta: täällä tarvitaan kaikkia. Olemme korruptiovapaita ja toisiamme ymmärtäviä, konsensusta vaalivia, ja halukkaita keskustelemaan ystävän kanssa katsellen järvenselkää. Suomalainen onni on vakaata”, Aaltonen maalasi suomalaisten ajattelua kotimaasta, jota kannattaa puolustaa.
”Tämä näkyy ehkä niin, että USAssa on meistä käsitys stooalaisesta vakaasta kansakunnasta. Kun Timo Kivinen ei puhu paljon mutta sanoo paljon – kannattaa kuunnella. He näkevät, että meillä presidentti ei puhu tuntia sodan syttymisestä. Meillä riittää, kun hän sanoo: Maskit on riisuttu.”
”Kun Yhdysvaltain senaatissa äänestetään, yleensä siellä ei olla samaa mieltä edes säästä. Mutta nyt vain yksi edustaja oli eri mieltä”, Aaltola sanoi. Kertoo paljon siitä, että demokratioiden välillä on paljon sidoksia. Yhdysvalloissa on tämä ajatus: Hädän alle joutunutta demokratiaa yleensä autetaan. Tähän joukkoon liittyy myös Suomi.
Aaltola korosti, että Suomi pidetään nyt suojassa syvenevältä, näköalattomalta tilanteelta, mikä Venäjään liittyy.
”Sota on arjen tuhoamista. Se on hyvin koskettavaa, synkkää ja ikävää.” Aaltola sanoo, että sota koskettaa, koska se on tunnepitoinen ilmiö. ”Sota voi näyttää loogiselta prosessilta, mutta se on tunnepitoinen prosessi. Venäjän kunniaa pyritään pönkittämään, jotta pelkäisimme Venäjän mahtia. Nyt sen mahdin tunne, siis pelote, on vähentynyt. Se kohtasi vastavoiman Ukrainassa.”
Suomalaisille näyttää siltä, että Venäjän toiminta onkin holtitonta, ei loogista. Tuo on varmasti se asia, joka sai suomalaiset muuttamaan mieltään NATO-prosessissa Aaltola arvioi.
”Sehän oli alhaalta ylöspäin prosessi. Mutta asiat hoidettiin mallikkaasti. Hatunnosto Matti Vanhaselle, joka sanoi keväällä, että prosessille tarvittiin aikaa eduskunnassa. Tuo prosessi oli legitiimi. Venäläisten puhe siitä, että USA olisi johtanut Suomea siihen, ei se niin mennyt.”
”Olemme nyt keskellä murrosaikaa”
”Oma diagnoosini tilanteesta on se, että olemme keskellä murrosaikaa, Aaltola sanoo. ”On paljon synkkeneviä pilviä alueellisesti ja globaalisti. Meillä on ilmastokriisi ja valtioiden välinen luottamus on myös alentunut. Murrosaikana asiat tulevat yllättäen hallinnan pettäessä. Hyvä hallinto on siksi tavattoman tärkeää. ”
Aaltola näkee synkkiä pilviä Venäjän tulevassa kehityksessä. ”Suomen pitäminen turvassa vaatii paljon työtä, kun ympäristö muuttuu synkempään suuntaan. Mutta olen huomannut, että suomalaisista löytyy se muisti, mitä se vaatii. Muistomerkit meillä muistuttavat. Samoihin ansoihin ei kannata langeta uudestaan.”
Aaltolan keskeinen sanoma Kotkaniemessä tiivistyi lopulta pohdintaan siitä, että miten Venäjän uhan maaduttaminen Suomessa onnistuu?
”Näkisin niin, että on tärkeää pitää nämä seutukunnat itärajalla eheinä ja vireinä. Jos katsoo Naton itäistä rajaa, niin sillä tavalla siellä pääsääntöisesti on tehty. Esimerkkinä vaikka itäinen Viro.”
”Meillä ei ole varaa köyhdyttää sellaisia seutukuntia, jotka ovat strategisesti ja geopoliittisesti tärkeitä. Täällä (itärajalla) on saatava lisää vireää toimintaa. Tämä liittyy Venäjän riippuvuuden katkeamiseen. Siihen liittyy uutta energiaa, uutta innovaatiotaloutta. Sen lisäksi näihin alueisiin on pakko panostaa. On panostettava puolustuksellisesti, mutta tarvitaan myös teollisuutta ja ihmisiä. Tämä ei ole enää aluepolitiikkaa vaan geopolitiikkaa. Etelä-Karjala on myös tätä aluetta, joka ei pääse kunnolla nauttimaan EU-tuesta”, Aaltola huomautti.
Murrosaikojen kirjeenvaihtajat
Iltapäivällä Kotkaniemen foorumissa kuultiin paljon kokeneiden toimittajien paneelikeskustelu maailmantilanteesta ja työskentelystä murrosajan keskellä.
.
Luumäkeläislähtöinen YLE:n ulkomaantoimittaja Mika Hentunen arvioi, että Yhdysvalloissa mannerlaatta on liikkumassa. Hän arvio on, että oikeisto on lopulta hylkäämässä Trumpin. Entinen ryvettynyt presidentti ei saa enää ääntään kuuluviin oikeistolaisessa mediassa. Merkkejä tästä on ilmassa. Samalla polarisoituminen jatkuu edelleen Yhdysvalloissa. Myös Bidenin aikana tilanne on mennyt pahemmaksi, Hentunen arvioi.
Paneeliin osaa ottanut Iltasanomien päätoimittaja Ulla Appelsin muistutti, että vapaa sana tukahdutettiin Venäjällä pikkuhiljaa. Se ei tapahtunut hetkessä vaan kesti vuosia Putinin noustua valtaan. Toimittajien toiminta Venäjällä on täysin sidottua jo nyt, mutta saattaa olla, että edessä on vielä synkempiä aikoja. Appelsiin kertoi kuulleensa arveluita siitä, että Venäjä tulee kieltämään ulkomaalaisten toimittajien toiminnan maassa.
Päätoimittaja kantaa huolta myös siitä, alkavatko ihmiset vähitellen turtua sodan kauhuun. ”Kaikki merkit viittaavat siihen, että sota ei tule loppumaan nopeasti. Silloin on tärkeää, että me emme käännä katsetta pois.”
Kaikki Kotkaniemi-foorumin esitykset ovat kuultavissa striimauksesta osoitteessa https://www.kotkaniemi.fi/foorumi/