Kuntaministeri Sirpa Paatero vieraili maanantaina 10.8. Lappeenrannassa. Kuntaministeri kävi myös Etelä-Karjalan liitossa tervehtimässä syyskuun alussa aloittavaa uutta maakuntajohtajaa Satu Sikasta.
Ministeri Paatero ja Etelä-Karjalan aluekehitysjohtaja Satu Sikanen ovat yhtä mieltä siitä, että alueen kansanedustajien yhteistapaamisia tarvitaan. Niitä tullaan jälleen toteuttamaan, kunhan koronarajoitukset hellittävät. ”On asioita, jotka eivät ole keneltäkään pois, jos niitä yhdessä tuetaan ja otetaan kantaa”, Sikanen sanoo.
Toisaalta on asioita, joissa saman vaalipiirin maakunnat ovat joutuneet kamppailemaan eri puolilla. Aluekehitysjohtaja Sikanen kertoi ministerille seuranneensa huolestuneena kesän neuvotteluja tulevasta EU-budjetista. Alue- ja rakennepolitiikan kysymys on iso asia sekä Etelä-Karjalalle että Kymenlaaksolle, Sikanen sanoo.
Suomi nojautui taas vanhaan neuvottelutaktiikkaan, missä korostettiin Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemaa. Se ei kuitenkaan ole enää koko kuva Suomen aluekehityksen tilasta, Sikanen huomauttaa.
Neuvottelu tuotti Itä- ja Pohjois-Suomelle sadan miljoonan lisätuen. Tulee huomioida, että EU:n näkökulmasta koko Suomi, (Uuttamaata lukuun ottamatta), on kehittyneisyydessä samaa siirtymäaluetta. Sikanen uskookin, että sadan miljoonan lisätuki olisi voitu neuvotella myös niin, että koko Suomen siirtymäalue olisi ollut saantoaluetta. Kansallisesti meidän pitäisi katsoa, mikä on tosiasiallinen tilanne maakunnissa, Etelä-Karjalan Satu Sikanen painottaa.
Hän kyseenalaistaa myös komission linjaukset, jotka estävät EU-tukien käytön järkeviin strategisiin investointeihin. ”Täällä saadaan vähemmän jaettavaa EU-tukirahoitusta, mutta myös rahoituksen ehdot ovat toisenlaiset. Tarvitsisimme kunnille porkkanaa investointien tekoon. Korkeakoulut eivät voi olla yksin vastuussa aluekehittämisestä.”
TEM valmistelee kansallisesti ratkaisut aluetukien jako-osuuksista. Paatero kertoi, että sd-ryhmän mukaan rahoitusta, joka on kansallisessa päätöksenteossa, tulee kohdentaa Etelä- ja Länsi-Suomeen, eikä enää Itä- ja Pohjois-Suomen tukipotin päälle.
Koronaelvytys jatkuu
Paateron mukaan mielenkiintoinen tulee olemaan myös koronaelvytykseen liittyvä kolmen miljardin euron kehittämisrahoituspotti. ”Tulee olemaan haaste, miten yritykset lähtevät tekemään ideoita. Pitää olla kunnon suunnitelma, mikä yhdistää kunnat, maakuntaliitot ja yritykset alueella. Tästä potista meidän pitäisi saada kaakonkulmalle osamme”, Paatero totesi.
Maakunnissa asiaa on valmisteltu kesän aikana laadituilla selviytymissuunnitelmilla, Sikanen vahvistaa. Pyyntö niiden tekemiseen tuli työ- ja elinkeinoministeriöltä kesällä. Nopeassa aikataulussa on valmisteltu suunnitelmat siitä, mihin kaikkeen rahaa tarvitaan.
ELY:jen kautta tullut yritysten koronatuen jakaminen on sujunut Etelä-Karjalassa hyvin, Sikanen kertoi kuntaministerille. Myös kuntien kautta jaettu yksin yrittäjien tuki saatiin nopeasti liikkeelle, mutta tukea on haettu odotuksia vähemmän. Sen tuen hakuaikaa pitäisi varmaankin jatkaa, Sikanen arvioi.
Paatero uskoo, että myös valtionkonttorin kautta jaettavan kustannustuen hakuaikaa on jatkettava. Normaalikustannusten kattamiseen jaettavaa tukea on varattu 300 miljoonaa euroa.
Monialaisten maakuntien selvitystyö yhä lähtökuopissa
Paatero kertoi myös hallitusohjelmassa sovitusta monialaisien maakuntien selvitystyöstä, joka lähti käyntiin kesällä. Tavoitteena on selvittää, mitä tehtäviä ja millä edellytyksin kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille.
Ministerin mukaan parlamentaarinen työ on vasta aivan alussa. Työryhmä on nimetty, mutta yhtään kokousta ei ole ehditty vielä pitää kesällä. Tähän mennessä asiaa on pohdittu vasta virkamiestaholla. Paateron realistinen arvio on, että tällä istuntokaudella saadaan tuskin yhtään lakiesitystä monialaisesta maakunnasta.