Alenevan trendi jatkuu, mutta syntyvyyden jyrkkä lasku loiventui hieman Etelä-Karjalassa v.2019
(Etelä-Karjalan liiton tiedote 30.9.2019)
Tilastokeskuksen 30.9.2019 julkaiseman alueellisen väestöennusteen mukaan Etelä-Karjalan väkiluku vähenee lähivuosikymmeninä merkittävästi. Vuoteen 2040 mennessä väkiluvun ennustetaan alenevan 16 618 asukkaalla verrattuna tämän hetkiseen. Ennusteen mukaan vuonna 2040 maakunnan väkiluku olisi enää 112 138, kun se viime vuoden lopulla oli 128 756.
Maakunnan negatiivisen väestökehityksen taustalla on mm. aiempaa alhaisempi syntyvyys. Syntyvyyden jyrkkä lasku on loiventunut kuluvana vuonna, mutta loivan alenevan trendin ennustetaan jatkuvan tulevina vuosina.
Ennusteen mukaan lasten ja nuorten (0-14 vuotiaiden), työikäisen väestön (15- 64 vuotiaiden) ja myös eläkeikäisten (65- 74 vuotiaiden) määrä tulee pienenemään kun taas vanhimmissa ikäluokissa (75+) määrä kasvaa nykyisestä. Ennustejakson loppuun mennessä lapsia ja nuoria ja työikäistä väestöä olisi reilut 20 000 vähemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Sen sijaan vuonna 2040 eteläkarjalaisia 75 vuotiaita ja sitä vanhempia olisi noin 8 000 nykyistä enemmän.
Tilastokeskus ennustaa koko maan väkiluvun kääntyvän laskuun vuonna 2031. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla. Vuonna 2040 väkiluku kasvaisi Manner-Suomessa enää Uudenmaan maakunnassa ja sielläkin muuttovoiton ansiosta.
Koko Itä- ja Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu) väestökehityksestä ennustetaan alenevaa Etelä-Karjalan tapaan. Kehityskuva on samankaltainen Etelä-Karjalan liiton 13.2.2019 julkaiseman laskelman kanssa.
Vuoteen 2040 mennessä Itä- ja Kaakkois-Suomen väestömäärän ennakoidaan supistuvan 126 200 asukkaan verran, mikä vastaa kokoluokaltaan Etelä-Karjalan tämänhetkistä väestömäärää. Suhteellisesti suurinta väheneminen on lasten ja nuorten (0-14 vuotiaiden) ikäluokassa kun taas vanhimmat ikäluokat (75+) kasvavat.
Tarvitaan järeitä toimia
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen katsoo laskelmia vakavana. Hän haluaa kaikkien havahtuvan Itä-Suomen hälyttävään tulevaisuuden näkymään.
Itä-Suomen alavireinen kehityssuunta on käännettävä sekä omin toimin että määrätietoisella valtion politiikalla. Täällä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia esim. Saimaan alueen matkailuun liittyen yhdistettynä Pietariin ja Laatokan alueeseen. Osaltaan Parikkalan ylityspaikan avaaminen luo uusia mahdollisuuksia. Synkkyyteen ei pidä vajota vaan kääriä hihat, hän toteaa.
Julkisilla liikenne- ja tutkimusinvestoinneilla sekä koulutustarjonnalla on suuri merkitys, sillä yritykset investoivat ja kasvavat siellä missä on hyvät liikenneyhteydet, raaka-aineita, kylliksi osaamista ja ammattitaitoista työvoimaa. Tässä erityisesti LUT-vetoisella korkeakoulukokonaisuudella on ratkaiseva merkitys. Kansainvälinen raideyhteys Imatralta rajalle ja Svetogorskiin sekä Saimaan kanavan sulkujen pidennys ovat nopeita toimia, joita odotamme uudelta hallitukselta Etelä-Karjalan hyväksi, maakuntajohtaja Viialainen painottaa.
EU-rahat on voitava käyttää nykyistä tehokkaammin työllisyysasteen nostoon, yritysinvestointeihin sekä kuntien ja infrastruktuurin kehittämiseen. EU:n ja Suomeen suhteet Venäjään on saatava normaalille tolalle, maakuntajohtaja korostaa. Lisäksi on voitava avoimesti tarkastella millaista yhteistyön tiivistämistä tai rakenteiden tarkastelua naapurimaakuntien kanssa tarvitaan.
Työpaikkojen ja tulevaisuudenuskon viriämisen myötä saamme myös syntyvyyden nousuun, uskoo Viialainen. Tulevaisuudenuskon viriämisestä on jo ensimmäisiä merkkejä nähtävissä esimerkiksi Parikkalan ylityspaikan avaamispäätöksen tuomien mahdollisuuksien myötä.
Väestöennuste-2019 Etelä-Karjalan kannalta sekä Kaakkois-ja Itä-Suomen maakuntiin verrattuna (Tilastokuvat Etelä-Karjalan liitto)
Lisää väestöennusteesta löydät tilasto-sivuiltamme Etelä-Karjalan liitto/ Väestö/ Tilastokeskuksen väestöennuste 2019
Lisätietoja:
Tietopalveluasiantuntija Päivi Kortelainen, Etelä-Karjalan liitto, +358 40 6517 423