Presidentti Niinistö ja rouva Haukio tekivät valtiovierailun Kiinaan 14.-15.1.2019. Suureen, yli 100 henkiseen seurueeseen kuului ministereitä, kaupunkien johtoa, talviurheilulajien liittojen edustajia sekä laajempaa bisnesdelegaatiota. Etelä-Karjalan liitto, goSaimaa ja Imatran Basecamp olivat myös mukana vierailussa osana Jokereiden bisnesdelegaatiota.
Suomen talviurheilun osaamista tunnetuksi Kiinassa
Suomi tunnetaan Kiinassa hyvin koulutuksen ja teknologiainnovaatioiden kärkimaana. Tasavallan presidentin vierailun yhtenä tarkoituksena oli nostaa Suomen tunnettavuutta uudelle tasolle talviurheilun avulla. Vierailun aikana Pekingissä käynnistettiin Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun teemavuosi.
Pekingissä vuonna 2022 järjestettävät talviolympialaiset ovat lisänneet Kiinan kiinnostusta talviurheilua kohtaan ja maa pyrkii rakentamaan itsestään urheilun suurvaltaa myös sen saralla. Suomen ja Kiinan yhteinen talviurheilun teemavuosi on ainutlaatuinen lajissaan, ja se on poikinut Suomelle yhteistyösopimuksia muun muassa valmennuspuolella ja kaukaloprojekteissa. Hyvä esimerkki yhteistyöstä on myös Finlandia-hiihdon vieminen Kiinaan. Suomalaisella talviurheilun huippuosaamisella onkin tällä hetkellä kysyntää Kiinassa ennennäkemättömällä volyymilla.
Konkreettisempi kuva Kiinan suurista visioista talviurheilun suhteen saatiin Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun seminaarissa, joka järjestettiin Pekingin vuoden 2008 olympialaisistakin tunnetuksi tulleessa ”linnunpesä”-stadionilla. Kiinan urheiluliiton varajohtaja Li totesi muun muassa, että Kiinassa on tällä hetkellä 259 luistelukaukaloa ja 668 laskettelukeskusta.
Tavoitteena on 650 kaukaloa ja 800 keskusta Pekingin talviolympialaisiin menneessä. Koko talviurheilun markkina-arvo Kiinassa kolminkertaistuisi ja näin tehdessään ylittäisi 1 000 miljardin RMBta rajan. Kiinan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön varaministeri Xin painotti Kiinan halukkuutta yhteistyöhön sekä kansainvälisten standardien että jää- ja lumiteknologioiden ja niihin liittyvän osaamisten kehittämiseen yhdessä Suomen kanssa. Suomen osaamista ja Suomea hehkutettiinkin Pekingissä pitkin viikkoa – myös mediassa ja katukuvassa.
Pitkäjänteiset kahdenväliset suhteet talviurheiluviennin takaajina
Keskeinen syy, miksi Suomi on saanut Kiinassa näkyvyyttä myös talviurheilun saralla, liittyy kiinteästi kiinteisiin kauppa- ja kulttuurisuhteisiin maiden välillä. Vaikka globaali taloustilanne on haastava Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan vuoksi ja vaikka sillä on välillisiä ja jopa suoria vaikutuksia Suomeen, Suomi on kuitenkin pitkäjänteisellä kahdenvälisten suhteiden vahvistamisella Kiinan kanssa pystynyt kehittämään ja kasvattamaan kauppa- ja kulttuurivientiään. Erinomaisena esimerkkinä ovat ko. valtiollisen vierailun yhteydessä solmitut yhteisymmärrysasiakirjat kulttuuriturismin, talviurheilun, talouden sekä patentti- ja rekisteriasioiden yhteistyöstä.
Myös tapahtumat liittyvät olennaisesti yhteistyöhön. Esimerkiksi tasavallan presidentin delegaation vierailuohjelma huipentui talviurheilun teemavuoden viralliseen avajaistapahtumaan, joka järjestettiin Shougang-jäähallissa Pekingissä. Avajaistapahtumassa oli erilaisia Kiinan ja Suomen kulttuureja edustavia elementtejä, kuten joulupukki, poroja ja pandoja, tanssivia leijonia sekä paljon muuta. Huikea performanssispektaakkeli päättyi talviurheiluvuoden lähettiläiden tervehdyksiin. Suomesta paikan päällä olivat pikaluistelija Mika Poutala, jääkiekkoilija Jari Kurri, muodostelmaluistelijoita ja ”meidän kylän poika” lumilautailija Matti Suur-Hamari.
Miten Etelä-Karjala voisi hyötyä Kiinan kasvavasta kiinnostuksesta talviurheiluun?
Kävin vierailun aikana keskustelun Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmalan kanssa, siitä miten Etelä-Karjalan osaamista voisi tuotteistaa ja hyödyntää Kiinan kasvavaa kiinnostusta talviurheiluun. Esimerkiksi Imatran ensilumilatu on sen verran hieno konsepti, että sitä kannattaa myös hyödyntää tulevissa yhteistöissä teemavuoden aikana.
Toinen tuote, jota voimme hyödyntää, ovat talviurheilua ja koulutusta yhdistävät leirikoulut. Näitä järjestettiin Suomessa ja Kiinassa noin 20 jo viime vuonna, pääosin urheiluopistoissa. Erityisesti Ukonniemen tarjoamat puitteet ja lajiharjoitusmahdollisuudet sopisivat leirikoulujen järjestämiseen mainiosti.
Vaikka delegaation vierailu päättyi, huuma Kiinassa jatkuu edelleen. Meidän suomalaisten tehtäväksi jää yrittää tarttua kiinalaisten talviurheilubuumiin ja tarjota heille sopivia vientituotteita ja palveluita. Yrityksille seuraava suurempi mahdollisuus talviurheilun saralla on World Winter Expo -messut syyskuussa Pekingissä. Suomi on tänä vuonna messujen kunniavierasmaa – mikä meidän kannattaa hyödyntää!
Etelä-Karjalan Aasia-asiantuntija Ding Ma.