Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jäädyttänyt yhteistyön Venäjän kanssa rajat ylittävissä yhteistyön ohjelmissa. Käynnissä olevat ohjelmakauden 2014–2020 CBC-ohjelmat ja niihin kuuluvat hankkeet viedään loppuun Suomessa ja EU-alueella, mutta yhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt.
Myös ohjelmakaudelle 2021–2027 suunniteltujen ohjelmien valmistelu on lopetettu. Ohjelmiin varattu rahoitus siirtyy kokonaisuudessaan muihin ohjelmiin ja muille alueille, jos EU-asetusmuutoksia ei saada aikaiseksi. Vaarassa on, että Etelä-Karjala ja muut Suomen ulkorajaohjelmiin kuuluneet maakunnat, jotka kärsivät muutoinkin uudesta geopoliittisesta tilanteesta, menettävät kehittämisrahoitusta kymmeniä miljoonia euroja.
Suomessa on toteutettu jo useiden ohjelmakausien ajan kolmea EU:n ja Venäjän yhteistä ulkorajaohjelmaa, joista yksi on Etelä-Karjalan liiton hallinnoima Kaakkois-Suomi–Venäjä-ohjelma. Ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti rajaseuduille. Tulevalle ohjelmakaudelle yhteensä kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, joista EAKR-rahoitusta noin 55,5 miljoonaa euroa ja NDICI-rahoitusta noin 56,6 miljoonaa euroa. Lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.
EU:n ulkopuolelle suunnattu NDICI-rahoitus kanavoitunee jatkossa Ukrainan tai sen lähialueiden tueksi. EAKR-rahoitus puolestaan siirtyy ilman EU-asetusmuutoksia EU:n sisärajoilla tehtävään yhteistyöhön Interreg-ohjelmille. Kaakkois-Suomen osalta EAKR- ja sitä vastaava kansallinen rahoitus siirtyy Central Baltic -ohjelmaan, jota hallinnoi Varsinais-Suomen liitto.
Ulkorajaohjelmiin kuuluvat maakunnat ovat tehneet vetoomuksen valtioneuvostolle ja EU:n parlamentin suomalaisille jäsenille, että Suomi toimisi aktiivisesti EU-asetusmuutosten käynnistämiseksi EU-komissiossa. Muutoksilla tulee sallia ulkorajaohjelmiin varatun EAKR- ja kansallisen rahoituksen suuntaaminen alueille, joilta rahoitus on leikkaantumassa. Etelä-Karjala on yksi vetoomuksen allekirjoittaneista. Etelä-Karjalan liiton puolesta vetoomuksen on allekirjoittanut maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra.
”Ei voi olla niin, että Suomen itärajan alueita kuritetaan kehittämisrahoitusta muualle siirtämällä. Päinvastoin tässä tilanteessa rajaseudut tarvitsevat aiempaa enemmän tukea, kun rautaesirippu on laskeutunut kenties vuosikymmeniksi”, korostaa Jukka Kopra.
Ensimmäisen vuoden EAKR-rahoitus tullaan EU-asetusten mukaisesti siirtämään joka tapauksessa EU:n sisärajoilla toteutettaville Interreg-ohjelmille eli Aurora- ja Central Baltic -ohjelmille, mutta seuraavien vuosien rahoituksen pelastamiseksi asetusmuutokset ovat välttämättömiä. Osa maakunnista ei kuulu lainkaan sisärajaohjelmien ohjelma-alueisiin. Tällaisia maakuntia ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Etelä-Karjala kuuluu Central Baltic -ohjelman alueeseen, mutta ohjelman tunnettuus ja aiempi hyödynnettävyys on ollut marginaalinen verrattuna Kaakkois-Suomi–Venäjä-ohjelmaan.
”Teemme kaikkemme, jotta EU-komissio käynnistäisi asetusmuutosten valmistelun ja osa tulevan ohjelmakauden rajaohjelmiin varatusta rahoituksesta saataisiin edelleen kanavoitua ulkorajamaakuntiin. Silti tässä tilanteessa on tärkeää, että hanketoimijat lähtevät aktiivisesti hakemaan rahoitusta Interreg-ohjelmista. Verkostojen rakentaminen Baltiaan ja Ruotsiin on nyt viimeistään ajankohtaista”, painottaa maakuntajohtaja Satu Sikanen.
Aikataulu asetusmuutoksille on kireä. Ulkorajamaakunnat odottavat Suomen toimivan kevään aikana ripeästi ja aktiivisesti suhteessa Euroopan Unioniin asetusmuutosten käynnistämiseksi.
Lisätietoja:
maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra, Etelä-Karjalan liitto, 0400 515 066
maakuntajohtaja Satu Sikanen, Etelä-Karjalan liitto, 0400 661 318