Etelä-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja nimetyt kansanedustajat kokoontuivat Etelä-Suomen neuvottelukunnan kokoukseen Helsinkiin keskiviikkona 22.11.2023 päättämään maakuntien yhteisistä kärkitavoitteista tulevalle EU-vaalikaudelle. Etelä-Suomen maakuntien eli Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien liitot olivat valmistelleet tulevan EU-vaalikauden tavoitteista ja painotuksista yhteisen kannanottoehdotuksen, joka hyväksyttiin neuvottelukunnan kokouksessa.
Etelä-Suomen yhteinen kannanotto tulevalle EU-vaalikaudelle on kokonaisuudessaan seuraava:
Etelä-Suomen maakunnat odottavat tulevalta EU-vaalikaudelta aktiivisia, kestävää kasvua tukevia toimia muuttuneessa turvallisuusympäristössä
Etelä-Suomen maakuntien yhteiset EU-vaalitavoitteet painottuvat talouteen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin, joita tulee vahvistaa huomioiden muuttunut geopoliittinen tilanne, energia- murros ja ilmastonmuutos. Etelä-Suomen maakunnat peräänkuuluttavat alueellisten erityis- piirteiden tunnistamista ja alueellisten toimijoiden roolin vahvistamista EU-tasolla.
Puolet Suomen bruttokansantuotteesta tuotetaan Etelä-Suomen alueella. Suomen talouden veturina Etelä-Suomi korostaa Euroopan Unionin globaalin kilpailukyvyn vahvistamista, missä meillä on muulle EU:lle paljon annettavaa. EU:n tulee panostaa pitkäjänteisesti kilpailulliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen ja tuettava etenkin puhtaan energian, ympäristön, kierto- ja biotalouden sekä digitalisaation osaamista.
Etelä-Suomi, joka ulottuu Varsinais-Suomesta Kaakkois-Suomeen ja Saaristomereltä itärajalle, on geopoliittisesti erittäin strateginen alue. Maan talouden veturialueen ja vahvan vientiteollisuuden alueilla on välttämätöntä huolehtia infrastruktuurin toimivuudesta ja taata huolto- varmuus niin elinkeinoelämän kuin asukkaiden elintärkeiden toimintojen varmistamiseksi myös maanpuolustuksen näkökulmasta.
EU:n liikennepolitiikan CEF (Connecting Europe Facility) -ohjelman rahoitusta tulee vahvistaa ja Suomen aktiivisesti sitä hyödyntää etenkin raideliikenteen kapasiteetin ja välityskyvyn kehittämiseksi eteläisessä Suomessa. Sähköisen liikenteen ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin kehitys, rahoituskanavat ja ennustettava sääntely-ympäristö tulee myös turvata sekä satamien toimintaedellytykset varmistettava. Sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta tulee lisätä ja hyödyntää sitä huoltovarmuutta vahvistaviin satama-, raide- ja tieyhteyksiin.
Etelä-Suomessa on vahva tahtotila olla globaalisti vihreän siirtymän edelläkävijä. EU:sta on hiljan valittu 100 kaupunkia osallistumaan EU-missioon, jonka tavoitteena on kehittää valituista kaupungeista ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit vuoteen 2030 mennessä. Suomesta on valittu kuusi kaupunkia, joista viisi sijaitsee Etelä-Suomessa: Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeen- ranta ja Turku.
EU:n on jatkettava suunnannäyttäjäroolia ilmastopolitiikassa kansalliset ja alueelliset erityispiirteet ja kokonaiskestävyys huomioiden ja turvattava toimintaympäristö kestävässä energiapolitiikassa. Vihreä siirtymä edellyttää EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen korkeaa tasoa ja innovaatioiden pilotointia kaupungeissa ja alueilla. Vetytalouden markkinoiden syntymiseksi tarvitaan panostuksia puhtaan energian tuotantoon, vedyntuotantolaitoksiin ja vetyverkkoihin. Tuulivoiman lisärakentamisen ja puolustusvalvonnan tarpeiden yhteensovittamisen haasteet koskettavat itärajan alueiden lisäksi laajemmin Etelä-Suomea ja koko EU:n itäisiä ulkoraja-alueita. Ratkaisuja tutkateknologian kehittämiseksi tarvitaan siis myös EU:n ja NATO:n yhteistyössä.
EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan ennakoidaan kohdistuvan merkittäviä rahoituksen supistumispaineita. Rahoitussaannon maksimoimiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomen on uudistettava omia EU-koheesiopolitiikan linjauksia. Rahoitus tulisi kytkeä jäsenvaltioiden kilpailukykyä ja talouskasvua sekä osaamista, energiamurrosta, turvallisuutta, digitalisaatiota, tutkimusta ja uusia innovaatioita edistäviin ja elinkeinorakennetta uudistaviin toimiin.
Tukialueissa tulee huomioida todelliset aluekehityserot ja suunnata tukitoimet siten, etteivät ne vääristä kilpailua keskenään samankaltaisilla alueilla. Muuttunut geopoliittinen tilanne ja vaikutukset EU:n ulkoraja-alueisiin ja ulkorajamaihin tulee huomioida EU:n alue- ja rakenne- politiikassa. Jäsenvaltiokohtaisiin rahoituksen saantokriteereihin tulee sisällyttää ulkoraja-alueet ja huomioida ko. alueet myös valtiontukialueita muodostettaessa. Haasteelliseksi tunnistetut alueet, mukaan lukien ulkoraja-alueet ja saaristoalueet, tulee huomioida kattavasti.
Etelä-Suomi tukee koheesiovarojen käyttöä kaupunkipolitiikan toimeenpanoon, joka rakentuu valtion ja kaupunkien välisen reilun kumppanuuden varaan. Vahvan kaupunkipolitiikan synnyttämä kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa ja tuo resursseja myös kaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevien alueiden kehittämiseen. Kaupungeille ja kaupunkiseuduille tulee antaa nykyistä suurempi rooli talouden vauhdittamisessa työllisyyden, korkeakoulutuksen, innovaatiopolitiikan ja kansainvälistymisen keinoilla.
Etelä-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja nimetyt kansanedustajat kokoontuivat Etelä-Suomen neuvottelukunnan kokoukseen Helsinkiin keskiviikkona 22.11.2023 päättämään maakuntien yhteisistä kärkitavoitteista tulevalle EU-vaalikaudelle. Euroopan parlamenttivaalit käydään kesäkuussa 2024.
Etelä-Suomen kannanotto (ladattava versio)
***
Etelä-Suomen maakuntien yhteistyö on Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien liittojen yhdessä sopima pysyvä rakenne. Maakuntien yhteistyötä koordinoimaan on perustettu Etelä-Suomen neuvottelukunta, johon kuuluvat maakuntahallitusten puheenjohtajistot, jokaisesta maakunnasta nimettyjä kansanedustajia sekä maakuntajohtajat. Vuonna 2023 Etelä-Suomen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra.
Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Satu Sikanen, Etelä-Karjala, p. 0400 661318
Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Kymenlaakso, p. 040 5480311
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, p. 044 0773010
Maakuntajohtaja Tuija Telén, Uusimaa, p. 040 8016009
Maakuntajohtaja Kari Häkämies, Varsinais-Suomi, p. 044 201 3204