Liikenneinvestoinneilla Etelä-Karjalaan turvataan Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä
Liikenne – ja viestintäministeri Timo Harakka vieraili Etelä-Karjalassa lauantaina 29.8.2020. Päivän kuluessa Harakalle esiteltiin maakunnan keskeiset liikkennehankkeet. Ministerille haluttiin kertoa, kuinka liikenneinfran investoinnit Etelä-Karjalaan turvaavat koko Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä. Kierros alkoi Imatralta. Lappeenrannassa ministeri vieraili Saimaan kanavalla, missä hänelle esiteltiin kanavan sulkujen pidennystä koskevat suunnitelmat.
Imatralla ministeri Harakka sai vetoomuksen kansainvälisen statuksen saamisesta ja liikenteen aloittamisesta Imatra–Svetogorsk-raideyhteydellä. Kaakkois-Suomessa tarvitaan Vainikkalan lisäksi toinen kansainvälinen raideyhteys Venäjälle. Uusi kansainvälinen raideyhteys Imatralta Venäjälle parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. teollisuuden kuljetusmatkat lyhenevät jopa 200 kilometriä suuntaansa ja tyhjien vaunujen kierto nopeutuu. Vaihtoehtoinen rautatiereitti Venäjälle vähentää myös rautatielogistiikan häiriöherkkyyttä, ministerille kerrottiin.
Imatrankoski–valtakunnan raja on osa Karjalan radan perusparannusohjelmaa. Tavoitteena on Imatrankoski–raja-ratasuunnitelman ja ratayhteyden kehittäminen vuoteen 2025 mennessä. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 45 M€ ja toisen vaiheen, kaksoisraide välille Imatrankoski–valtakunnan raja, noin 38 M€.
Imatran vierailun päätteeksi Harakka sai tilaisuuden vierailla Pelkolan raja-asemalla, missä häntä olivat vastassa Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Vesa Blomqvist, Imatran rajatarkastusaseman varapäällikkö luutnantti Anton Puhro ja Imatran tullin päällikkö Tuija Viiankorpi.
Saimaan kanavan yläportit on uusittava
– Samalla sulkuja kannattaa pidentää
Saimaan kanavalla ministeri Harakka sai perustietoja kanavan liikennemääristä ja käyttäjistä sekä tulevista korjaustarpeista. Tänä vuonna kanavan kautta on kulkenut pääasiassa teollisuuden raaka-aineita ja vientituotteita, koska koronakriisi on tyrehdyttänyt matkustajaliikenteen.
Kanavaa käytetään mm. raakapuun, sementin, lannoitteiden, kipsin ja metsäteollisuustuotteiden vientiin, kertoi NaviSaimaa hankkeen projektijohtaja Antti Vehviläinen Harakalle. Vehviläisen mukaan kanavaliikenteen rahtimäärät ovat olleet jälleen vahvasti kasvusuuntaisia. Vuonna 2018 liikennettä rajoitti vielä alaporttien korjauksesta johtunut sulku. Saimaan syväväylän varteen sijoittuviin yrityksiin suunnattu kysely on viestittänyt tarpeesta lisätä vesitiekuljetuksia huomattavasti nykyisestä.
Yläporttien siirto eli sulkujen pidennys on nyt ajankohtainen investointi kanavassa. Urakan kokonaishinta on Väylän laskelmien mukaan n. 90 M€. Operaatio on tehtävä EU:n direktiiviin liittyvän painolastivesimääräysten takia ennen vuotta 2024, sillä varustamot joutuvat uusimaan aluskantaansa.
Ministeri Harakka sanoi ymmärtävänsä kanavainfran suuren merkityksen alueen elinvoiman ja logistiikan kannalta. Hän arvioi, että sulkujen pidennyksen rahoituksessa kannattaisi tutkia uudenlaisia rahoitusmuotoja. Pitkä ja tuloksekas yhteistyö venäläisten kanssa on myös asia, joka kannattaa ottaa huomioon.
Harakka muistutti, että neljännessä lisätalousarviossa on sidottu rahoitusta sulkujen vedenpinnan nostoon. Hän lupasi kuitenkin, että sulkujen pidentämiseen palataan syksyn budjettineuvotteluissa ja rahoituksesta keskustellaan alueen toimijoiden kanssa.
Sulkujen pidennys mahdollistaisi suurempien laivojen käytön kanavassa. Pelkkä kanavan vedenpinnan nosto, johon kesäkuun lisäbudjetissa suunnattiin varoja, mahdollistaisi vain n. 100 tonnia lisälastia laivoihin. Tarvitaan mittavampi muutos. Yläporttien siirto 11 m Saimaalle päin tuo Saimaan syväväylälle suuremman lastikapasiteetin ja laivatarjonnan. Samalla rahtihinta/tonni laskee ja rahdin hiilijalanjälki pienenee.
NaviSaimaa hankkeen selvityksen mukaan investoinnilla olisi myös huomattava työllisyysvaikutus suomalaisille rakennustyöläisille. Rakennusaikana työllisyysvaikutus on arviolta 2000 htv. Työntekijät olisivat kaikki suomalaisia rakentajia, sillä Venäjän kanssa laadittu vuokrasopimus rajoittaa kolmansien maiden kansalaisten työskentelyä vuokra-alueella.
Kaikenkaikkiaan Saimaan kanavan sulkujen pidennys olisi alueen elinvoimaisuutta ja teollisuuden kilpailukykyä parantava infrahanke, Vehviläinen ja viimeistä työtehtäväänsä hoitanut maakuntajohtaja Matti Viialainen painottivat. Viialainen muistutti vielä, että kyseessä ei ole pelkästään Etelä-Karjalaa koskeva asia. Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylän merkitys on mittava koko itäiselle Suomelle ja laajemmin Suomen vientiteollisuudelle.
Ministerivierailulla olivat mukana kansanedustajat Niina Malm ja Suna Kymäläinen Imatran seudulta sekä Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen. Vierailua isännöivät eläkkeelle siirtyvä maakuntajohtaja Matti Viialainen ja ensi viikolla maakuntajohtajan virassa aloittava Satu Sikanen.
Kutilan kannaksen kautta Sarviniemeen
Saimaan kanavalta ministeri ajoi Taipalsaaren Sarviniemelle Kutilan kautta, missä lyhyen pysähdyksen aikana käytiin vielä läpi Kutilan kanavan suunnitelmat. Sarviniemessä Harakka piti puheen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön 30-vuotisjuhlassa.
Etelä-Karjalan keskeiset liikennehankkeet
Imatran kaupungintalolla järjestetyssä infossa ministeri Harakalle esiteltiin maakunnan keskeiset liikennehankkeet:
- Saimaan kanavan sulkujen pidennys ja vedenpinnan nosto, 85 M€ v. 2024 mennessä
- Imatra – Svetogorsk rajanylityspaikan raideliikenteen kansainvälistäminen ja Imatra – valtakunnan raja
- kaksoisraide, sähköistys ja kolmioraide Karjalan radalle, 45 M€ + 38 M€ v. 2025 mennessä
- Parikkala – Syväoron maantieliikenteen rajanylityspaikan kansainvälistäminen v. 2024 (periaatepäätös)
- Karjalanradan perusparannuksen jatko, kaksoisraide välille Luumäki – Joutseno, 200 M€ v. 2028 mennessä
- Suur- ja Pien-Saimaan yhdistäminen, Kutilan kanava ja Pien-Saimaan veden puhdistaminen, 14 M€ v. 2023,silta perusväylänpidon määrärahoista (HO)
- Lappeenrannan lentokentän toimintaedellytysten turvaaminen, valtiontuki 1 M€/vuosi (HO)
- Lisäksi tärkeää: Viipuri – Nuijamaa –tie, Kamennogorsk – Svetogorsk –rata ja Svetogorskin asema Venäjällä
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja (tuleva maakuntajohtaja) Satu Sikanen,
+358 400 661 318 [email protected]