Etelä-Karjalan liitossa arvioitiin kesällä 2022 päättyneen EAKR-ohjelmakauden hankkeiden vaikuttavuutta. Arvioinnin teki työharjoittelussa yhteiskuntamaantieteen opiskelija Ohto Inkinen Itä-Suomen yliopistosta.
Arvioitavana olivat Uudenmaan liiton rahoittamat Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020-ohjelmakauden EAKR-hankkeet, jotka kohdistuivat Etelä-Karjalaan. Arvioinnissa selvitettiin, mille toimijoille päättyvän ohjelmakauden rahoitus suuntautui ja miten rahoitus jakautui alueittain ja toimialoittain.
Arvioinnissa pureuduttiin siihen, kuinka hyvin hankkeille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja minkälaisia pitkäkantoisia vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan. Vaikutuksia arvioimalla haettiin myös vastauksia siihen, miten hanketoimintaa voitaisiin toteuttaa vaikuttavammin ja tuloksekkaammin tulevilla ohjelmakausilla.
Arvioinnin aineisto kerättiin EURA2014-tietojärjestelmästä, sähköisillä kyselylomakkeilla sekä haastattelemalla päättyvällä ohjelmakaudella EAKR-rahoitteisessa hanketoiminnassa mukana olleita toimijoita. Selvityksen ajankohta oli haasteellinen, sillä se ajoittui päällekkäin kesälomakauden kanssa. Näin ollen kyselyyn saatiin vähän vastauksia, mitä pidetään valitettavana. Vastaamalla hanketoimijoilla olisi ollut mahdollisuus antaa rahoittajille palautetta sekä kehittämisideoita uuden rahoituskauden toteutukseen.
Hankkeet keskittyivät korkeakouluihin ja Lappeenrannan alueelle
Kestävää kasvua ja työtä 2014‒2020 -ohjelmakauden EAKR-rahoitteisia kehityshankkeita oli toteuttamassa 32 eri organisaatiota. Korkeakoulut olivat isossa roolissa: LUT-yliopisto oli toteuttamassa 43 eri hanketta ja LAB-ammattikorkeakoulu 22 eri hanketta. Ohjelmakauden kolmanneksi suurin hanketoteuttaja oli Lappeenrannan kaupunki, joka oli toteuttamassa 14 hanketta. Neljäntenä tuli Imatran Seudun kehitysyhtiö, joka oli maakunnan suurin Lappeenrannan ulkopuolinen hanketoteuttaja. Viidenneksi eniten hankkeita toteutti Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä.
Iso osa hankkeiden toteuttajista oli lappeenrantalaisia tai imatralaisia organisaatioita: Kymmenen hanketoteuttajan kotikunta oli Lappeenranta ja kuuden Imatra. Sitä vastoin ruokolahtelaiset tai lemiläiset organisaatiot eivät olleet toteuttamassa yhtäkään hanketta. Lappeenrantalaiset organisaatiot olivat myös ylivoimaisesti aktiivisimpia hankkeisiin osallistujia. Hankkeisiin osallistui kaiken kaikkiaan 361 lappeenrantalaista organisaatiota. Imatralaisia organisaatioita hanketoiminnassa oli mukana 142 kappaletta. Muista Etelä-Karjalan kunnista hanketoimintaan osallistui noin 20–30 organisaatiota, lukuun ottamatta Lemiä. Hanketoimintaan osallistuneita lemiläisiä organisaatioita oli ainoastaan kahdeksan kappaletta. Hanketoteuttajalla tarkoitetaan tuen hakijaa ja osallistuneella organisaatiolla esimerkiksi hankkeen toimenpiteisiin osallistunutta yritystä tai kuntaa.
Hankkeiden vaikuttavuuteen kiinnitettävä enemmän huomiota
Hankkeiden onnistumista mitataan tuotos- ja tulosindikaattoreilla, jotka asetetaan jo hakemusvaiheessa ja joiden toteutumista seurataan hankkeen edetessä. Hankkeen vaikuttavuudella tarkoitetaan pitkän aikavälin vaikutuksia, joita hankkeella aikaansaadaan. Vaikuttavuuden arvioiminen on hyvin haasteellista, sillä vaikutukset ilmenevät monesti vasta vuosia hankkeen päättymisen jälkeen.
Yleisesti ottaen hankkeiden toteuttajat arvioivat hankkeet huomattavasti onnistuneemmaksi ja näkevät niiden tulokset myönteisemmässä valossa kuin niihin osallistuneet organisaatiot. Toteuttajien hankkeille antamien arvosanojen keskiarvo oli 8, mutta osallistuneiden organisaatioiden vain 5,3. Sama kaava toistui kysyttäessä hankkeiden vaikutuksesta organisaatioiden kilpailukyvyn kehittymiseen. 41,7 % osallistuneista organisaatioista koki hankkeille asetettujen odotuksiensa toteutuneen ainoastaan kohtalaisesti.
”Hankkeiden tulee olla aidosti tarvelähtöisiä, tavoitteiden selkeitä ja toimenpiteiden konkreettisia. Silloin tuloksetkin ovat helposti myös osallistuvien organisaatioiden nähtävissä ja todettavissa ja hanke todennäköisesti tuottaa pitkäkestoisiakin vaikutuksia”, aluekehitysasiantuntija Heli Gynther kommentoi.
Nostetta kansainväliseen matkailuun Saimaan alueen yhteisellä brändillä
Hankkeiden vaikuttavuutta tarkasteltiin kolmessa teemassa: teknologia, yrittäjyys ja matkailu. Matkailun kehittämisteemassa yhtenä arvioitavana oli Lake Saimaa, Purest Finland -hanke, jonka toteuttajana oli GoSaimaa Oy.
Saimaan matkailualueen yhteisenä tavoitteena on nousta Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Lapin ja Helsingin rinnalle. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii alueellisen matkailuyhteistyön tiivistämistä, jota edistettiin erityisesti hankkeessa Lake Saimaa, Purest Finland luodun Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yhteisen brändin avulla.
”Ennen kaikki alueet kehittivät matkailua erikseen, mistä seurasi paljon päällekkäisyyksiä. Hankkeella pyrittiin yhtenäistämään Saimaan alueen matkailun kehitystyötä. Hankkeen aikana solmittiin ensimmäinen Saimaa-yhteistyösopimus, joka mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön alueiden välillä. Lisäksi luotiin brändikäsikirja, jonka avulla Lake Saimaa Purest Finland -brändin alle ryhdyttiin rakentamaan matkailutarjontaa”, kertoo goSaimaan johtaja Katja Vehviläinen.
Yhteisen brändin avulla pystytään viestimään tehokkaammin kansainvälisille matkailijoille. Saimaan matkailumarkkinoinnin tärkein tehtävä on saada kansainvälisiä matkailijoita Saimaan alueelle. Vasta sen jälkeen tulee miettiä, että minne päin Saimaata.
“Uskon, että Lake Saimaa Purest Finland brändiä tullaan käyttämään vielä pitkään. Tässä maailmantilanteessa, jossa ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita monien alueiden, kuten Etelä-Euroopan matkailulle, ihmiset haaveilevat puhtaasta ja raikkaasta ympäristöstä, jossa voivat hypätä järveen. Se on Suomen isoin vetovoimatekijä ja vahvasti läsnä myös Lake Saimaa Purest Finland -brändissä”, Vehviläinen sanoo.
Hanke on saanut jatkumoa, koska Lake Saimaa Purest Finland -brändiä käytetään edelleen. Brändi on vakiintunut, ja hankkeessa luotua logoa ja brändikäsikirjaa käytetään aktiivisesti. Yhteinen brändi ja Saimaan alueen tiivis yhteistyö ovat tärkeässä asemassa uudessa geopoliittisessa tilanteessa.
==
EAKR-ohjelmakauden hankkeiden vaikuttavuutta käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokouksessa 12.9.2022.
Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Heli Gynther, Etelä-Karjalan liitto, [email protected], 040 485 5109