Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan kauppakamari ja Lappeenrannan kaupunki järjestivät 11.5.2023 Vetävät väylät -seminaarin Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Seminaarin aiheena oli ”Teollisuuden kestävien kuljetusten tulevaisuudennäkymät muuttuneessa toimintaympäristössä”.
Seminaari alkoi maakuntajohtaja Satu Sikasen puheenvuorolla. Sikanen kertoi puheenvuorossaan muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksista Etelä-Karjalan liikennejärjestelmään. Maakunnassa sijaitsevien metsäteollisuuden tuotantolaitosten raaka-ainevirrat ovat muuttuneet merkittävästi, kun puuraaka-aine tulee Venäjän sijasta maakuntaan nyt raiteita, teitä ja vesiväyliä pitkin muualta Suomesta tai HaminaKotka-sataman kautta Baltian maista. Etelä-Karjalan ykköstoiveena tulevalta hallitukselta on kaksoisraiteen rakentaminen välille Luumäki–Joutseno, mikä varmistaisi teollisuuden toimintaedellytykset ja mahdollistaisi henkilöjunaliikenteen kehittämisen.
Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen kertoi Keskuskauppakamarin ja Traficomin tekemästä, yrityksille suunnatusta saavutettavuuskyselystä ja sen tuloksista. Perusväylänpidon tehostaminen nousi yritysten vastauksissa tärkeimmäksi asiaksi sekä tavara- että henkilöliikenteessä. Peltonen muistutti, että Suomi on logistinen saari, ja suomalaiset yritykset ovat Euroopan markkinoilla takamatkalla keskieurooppalaisiin yrityksiin nähden. Sen vuoksi on tärkeää varmistaa, että väylät vetävät hyvin ja tuotteet pystytään toimittamaan perille mahdollisimman pienillä logistiikkakustannuksilla.
UPM Metsän Ville Parkkinen esitteli metsäteollisuuden puunhankintaa ja logistiikkaa muuttuneessa toimintaympäristössä ja kertoi puuhuollon logistisista tarpeista. Venäjän tuonnin loppumisen myötä puunhankinta Suomen sisältä on lisääntymässä. Tämän seurauksena kotimaisten juna- ja aluskuljetusten merkitys kasvaa ja laajenee. Juna- ja aluskuljetukset ovat tehokas keino kuljetusten päästöjen vähentämisessä, ja junakuljetusten arvioidaan lisääntyvän noin 30 % vuoteen 2025 mennessä. Kuljetusten määrän kasvu synnyttää merkittävää painetta erityisesti Karjalan ja Savon ratojen läpäisy- ja toimintakyvylle. Rautateillä tarvitaan ratakapasiteetin lisäämistä ja raakapuun terminaaliverkoston kehittämistä. Vesiteillä pitää varmistaa satamien, pudotuspaikkojen ja väylien tekninen toimivuus uiton ja aluskuljetusten määrien lisääntyessä. Maanteillä pitää taata alempiasteisen tieverkon ympärivuotinen toimivuus, ja Suomen on varmistettava yli 76-tonnisten HCT-rekkojen käyttö myös jatkossa. Nämä kaikki toimenpiteet vaativat riittävää rahoituksen tasoa hallituksen esittämään budjettiin.
Lappeenrannan kaupungin projektipäällikkö Marja Eskman esitteli Mustolan yritys- ja logistiikkapuiston kehittämissuunnitelmia. Mustolasta kehitetään multimodaalista logistiikkakeskusta, joka yhdistää maantie- ja raideyhteydet Saimaan syväväylään. Mustolaa on kehitetty aiemmin Mustola – portti Saimaalle -hankkeessa, ja nyt on alkamassa uusi Logistiikan Vuoksi -hanke, jolla halutaan varmistaa Saimaan sisävesiliikenteen jatkuvuus, vähähiilisten kuljetusketjujen kehittäminen ja uuden aluskannan saaminen Saimaalle. Näillä näkymin Mustola on saamassa tämän vuoden aikana TEN-T-statuksen kattavan verkon sisävesisatamaksi, mikä mahdollistaa jatkossa EU-rahoituksen hakemisen alueen kehittämiseen.
Seminaarin päätteeksi liikenne- ja viestintäministeriön johtava eritysasiantuntija Maria Torttila kommentoi Etelä-Karjalan toimijoiden esittämiä toimintaympäristön muutoksista johtuvia liikennejärjestelmän haasteita. Torttilan mukaan tällä hetkellä haasteena on erityisesti infran rahoitus. Kustannukset ovat nousseet merkittävästi, mikä on heikentänyt ostovoimaa ja nostanut väylien korjauskustannuksia. Vasta valitun uuden eduskunnan tehtävänä on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittäminen. Hallitusohjelma tulee vaikuttamaan suunnitelman rajauksiin ja sisältöön, ja suunnitelman taloudellinen raami päätetään hallituksen ensimmäisessä kehyspäätöksessä tämän vuoden syksyllä. Etelä-Karjalan toimijat kertoivat Torttilalle toiveita maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisestä, ja Torttila lupasi vielä terveiset eteenpäin ministeriöön ja hallitukselle.
Lisätietoja: liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, 040 681 7163, [email protected].