(Tiedote 19.3.2018)
Etelä-Karjalan liitto on tarkentanut näkemyksiään muokatusta maantielain esitysluonnoksesta. Uudella lausuntokierroksella lausuttiin myös muista liikennetehtävien hoitoon liittyvistä esitysluonnoksista.
Maakuntauudistukseen liittyvät lait olivat lausuntokierroksella jo aiemmin kesällä 2017. Tuolloin liiton lausunnossa korostettiin maakuntien roolia alueellisena liikenneviranomaisena. Uuden lausunnon mukaan lakiehdotukset ovat parantuneet jatkovalmistelussa, mutta esimerkiksi ratalakiin on tullut mukaan uusia kokonaisuuksia. Uusi lausuntokierros oli siten perusteltu.
Paranneltu lakiluonnos nostaa liikennejärjestelmäsuunnittelun maakuntien ja valtion liikenneviranomaisten lakisääteiseksi perustehtäväksi, mitä liitossa pidetään tärkeänä muutoksena. Parannusta on saatu myös siihen, miten otetaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet investoinneissa ja väylien kunnossapidossa.
Etelä-Karjalan liitto pitää erityisen kannatettavana mainintaa, joka koskee tienpitäjän eli valtion velvoitteita: valtioneuvostolle asetetaan velvoite laatia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siihen sisältyvä rahoitus- ja toimenpideohjelma 10–12 vuodelle.
Tienpidon rahoituksen järjestämistä erillisrahoituksella voidaan pitää hyvänä asiana, liiton lausunnossa todetaan. Erillisrahoituksen käyttöä voidaan ohjata maakunnissa, joissa on paras tieto alueiden tarpeista ja erityispiirteistä. Esityksen perusteluihin tarvitaan kuitenkin vielä selkeä kirjaus maakuntien riittävistä toimintamäärärahoista.
Yksittäisiä huomioita lausunnosta:
- Tieluokituksella on merkitystä sen suhteen, kuinka teitä hoidetaan ja kunnostetaan. Siksi maakunnilla on oltava oikeus vaikuttaa luokitukseen, vaikka päätösvalta onkin valtiolla.
- Etelä-Karjalan esittää luokituksen yksinkertaistamista: Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet ovat valtateitä, alueteitä, seututeitä ja paikallisteitä.
- Runkoverkkopäätöksen tulee edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja alueiden saavutettavuutta.
- Vaikka valtio vastaa tienpidon kustannuksista, maakunnan on voitava käyttää tienpitoon myös muuta kuin valtion osoittamaa erillisrahoitusta (esim. raja-alueyhteistyön rahoitusinstrumentti).
- Etelä-Karjalassa on runsaasti rajaliikennettä, mikä tulisi huomioida maakunnan erillisrahoituksen tasossa.
- Etelä-Karjala esittää itäiseen Suomeen strategisen tason ja kaikki liikennemuodot kattavaa yhteistä liikennejärjestelmäsuunnittelua, johon osallistuisivat Etelä-Karjalan lisäksi Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu. Kyse on suuralueesta, jonka tärkeimpiä liikenneväyliä ovat VT6 ja Karjalan rata, VT5 ja Savon rata sekä Saimaan syväväylä ja Venäjän rajan seitsemän ylityspaikkaa.
- Tienpidon järjestämisestä yhteistoiminnassa tienpitoalueilla: Tienpidon yhteistoiminta ei saa merkitä erillisen oikeushenkilön perustamista… Nykyinen ELY-keskusten sijoittuminen on jo asettanut maakunnat tässä suhteessa keskenään eriarvoiseen asemaan. Maakuntien itsehallinnon myötä tällainen eriarvoisuus ei voi olla enää sallittavaa.
- Ottaessaan kantaa tienpitoalueen muodostamiseen naapurimaakuntien kanssa Etelä-Karjala haluaa varmistua, että sillä itsellään on myös riittävät henkilö- ja muut resurssit lakisääteisten viranomaistehtäviensä hoitamiseen.
- Ratalain runkoverkkopäätöksen tulee edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden saavutettavuutta. Runkoverkosta lausutaan erikseen myöhemmin, kun runkoverkkopäätös tulee.
- Kannatettavaa: Saimaan kanavaa koskevassa lain muutoksessa ehdotetaan Saimaan kanavan komission jäseneksi lisättävän Etelä-Karjalan maakunta.
Lisätietoja: Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, [email protected], p. 040 681 7163