Etelä-Karjalan kansanedustajien määrä väheni kahdella. Edellisvaalien kaltaiseen jackpotiin ei nyt ylletty, mutta väkimäärään suhteutettuna Etelä-Karjala sai oman osansa Kaakkois-Suomen ja koko Suomen kansanedustajista.
Kaikilla valituilla eteläkarjalaisilla edustajilla on kokemusta eduskuntatyöstä, ja heillä on vahva asema edustamissaan puolueissa.
– Kansanedustajilla on erittäin vahva rooli maakunnan kannalta tärkeiden asioiden eteenpäin viemisessä. Etelä-Karjalan kannalta on vahvuus, että kansanedustajat vaikuttavat myös Etelä-Karjalan liiton toimielimissä, maakuntajohtaja Satu Sikanen toteaa.
Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Etelä-Karjalan liitto ovat yhdessä alueen kansanedustajien kanssa linjanneet maakunnan edunvalvontaa uudelle vaalikaudelle. Etelä-Karjalassa pidetään tärkeänä, että tulevalla kaudella luodaan edellytyksiä elinvoimaisen rajaseudun kehittämiselle.
– Geopoliittisen tilanteen tuomat vaikutukset rajaseudun kehitykseen on tunnistettava seuraavassa hallitusohjelmassa. Ennen vaaleja valtakunnallisissa puoluejohtajien keskusteluissa ne nousivat turhan vähän esille, Sikanen harmittelee.
Raideliikenteen kapasiteettia kasvatettava
Valtiosihteerien työryhmä laati päättyneellä hallituskaudella itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi paketin, jonka toimeenpanon jatkamista odotetaan Etelä-Karjalassa myös tulevalla kaudella. Erityisesti kaksoisraiteen rakentuminen Luumäen ja Joutsenon välille on äärimmäisen tärkeää. Kaakkois-Suomessa sijaitsee Euroopan suurin metsäteollisuuden keskittymä, ja Etelä-Karjalan tuotantolaitosten raaka-aine- ja tuotekuljetuksista iso osa kulkee Karjalan radalla. Saimaan kanavan liikenteen pysähdyttyä kuljetusten määrä on entisestään lisääntynyt rataverkolla. Teollisuusyritysten mukaan rautatiekuljetukset jopa tuplaantuisivat, jos raidekapasiteetti mahdollistaisi sen.
– Julkisen talouden sopeutustoimien keskellä ei tule unohtaa elinkeinoelämän kannalta kriittistä infrastruktuuria ja sen kehittämistä, painottaa maakuntajohtaja Sikanen.
Myös henkilöjunaliikenne on palautumassa koronapandemiaa edeltävälle tasolle, ja erityisesti vapaa-ajan matkustamisen suosio rautateitse on kasvanut viime vuosina. Karjalan radalla henkilöjunaliikenteen kehittäminen ei kuitenkaan ole mahdollista ilman ratakapasiteetin kasvattamista. Etelä-Karjalan alueella tehtävät panostukset raidekapasiteettiin parantavat myös Pohjois-Karjalan saavutettavuutta.
Tuulivoima, matkailu ja EU-rahoitus huomioitava itäisen Suomen kehittämisessä
Itäisen Suomen tuulivoimarakentamisesta on laadittu selvitys, jonka suositukset jatkotoimista tulee huomioida alkavalla hallituskaudella. Selvitysmies Arto Räty tuo raportissaan esille, että Suomen energiajärjestelmän vahvistaminen kestävästi uusiutuvan energian tuotantomenetelmillä vaatii selkeämpää hallitustason poliittista ohjausta.
Matkailuun tarvitaan Etelä-Karjalassa uusia avauksia, ja tätä tavoitetta tukee Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon perustaminen. Aluetalouden uudistamisessa puolestaan olennaisia keinoja ovat panostukset tutkimukseen ja opetukseen eri koulutusasteilla.
Hallitusohjelmaan tulee saada myös kirjaus EU:n ja Naton ulkorajamaakuntien aseman parantamisesta EU:n alue- ja rakennepolitiikassa. Venäjä-yhteistyörahojen tilalle tulee luoda Venäjään rajoittuville maakunnille rahoitusinstrumentti rajaseudun elinvoiman vahvistamiseksi.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, [email protected], 0400 661 318