Etelä-Karjalan liitto toimitti 31.10.2022 työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen siitä, millaiset toimenpiteet vaativat lisärahoitusta itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Esitys otetaan huomioon EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen lisäkohdennuksessa itäiseen Suomeen. Etelä-Karjalan liitto valmisteli lisärahoitusesityksen perusteluineen yhteistyössä Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten ja muiden alueellisten kumppanien kanssa.
Lisärahoitusta esitetään kohdennettavaksi vetylaakson perustamiseen, matkailun uudistamiseen sekä digitalisaatioon. Nämä teemat pohjautuvat alueen toimijoilta koottuihin kehittämistarpeisiin. Erilaisia kehittämisehdotuksia alueen toimijoilta nousi nelisenkymmentä, joista esitykseen valikoituivat ne toimenpiteet, jotka täyttävät ehdon ohjelmanmukaisuudesta ja sen lisäksi vastaavat valtiosihteerityöryhmän esitykseen, Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaan sekä älykkään erikoistumisen strategiaan. Vetylaakson perustamiseen esitetään yhteensä 3,3 miljoonaa euroa, matkailun uudistamiseen 4,25 miljoonaa euroa ja digitalisaatioon 1,85 miljoonaa euroa.
Etelä-Karjalan esitys lisärahoituksesta
Yllä olevaan taulukkoon on koottu kolmen teeman alle kehittämistarpeita, jotka edellyttävät lisärahoitusta. Kyseisiä kehittämistarpeita ei ole Etelä-Karjalassa ja laajemmassa itäisen Suomen yhteistyössä mahdollisuutta toteuttaa nykyisin käytettävissä olevilla EU:n alue- ja rakennepolitiikan varoilla tai muulla rahoituksella. Kaakkois-Suomessa käytettävissä olevat rahoituskehykset ovat Itä-Suomea ratkaisevasti pienemmät, mutta rahoitustarve vähintään yhtä suuri.
Perustelut lisärahoitusesitykselle
Rahoitusesityksen liitteenä olevassa perustelumuistiossa (yllä linkkinä) on avattu tarkemmin kunkin teeman kehittämistarpeita sekä niiden perusteluja. Vetylaakso-kokonaisuuden tavoitteena on, että Etelä-Karjalan maakunta tunnistetaan vetytalouden kehittämisen osaamiskeskittymänä. Teeman toimenpiteet vahvistavat vetytalouteen liittyvää teknologian kehitystyötä, TKI-investointeja ja kokeilutoimintaa, jotka tukevat alan osaamisen ja uusien ratkaisujen kaupallistumista sekä teollisten investointien sijoittautumista maakuntaan.
Kansainvälisen matkailun kysyntä oli vielä vuonna 2019 Etelä-Karjalassa Suomen maakunnista suurinta. Etelä-Karjalan kv. matkailijoista peräti yli 80 % oli vuonna 2019 venäläisiä, joten koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Etelä-Karjalan matkailuelinkeinoon ovat dramaattisemmat kuin muissa maakunnissa. Etelä-Karjalan matkailusektorin uudistumista tehdään monitasoisesti ja monialaisesti yhteistyössä itäisen Suomen maakuntien kanssa. Kaakkoissuomalaista matkailuyhteistyötä vahvistetaan ja haetaan uusia avauksia matkailijoiden määrän kasvattamiseen erityisesti Saksan markkinoilta.
Kehittämisteemalla Digitalisaatio vastataan maakunnan toimintaympäristön radikaalista muutoksesta nousseeseen kehittämistarpeeseen ja haasteisiin. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso voisivat jatkossa tehdä tiiviimpää yhteistyötä varautumisessa ja kyberturvallisuudessa. Tarve on relevantti niin alueen elinkeinoelämän kuin julkisen sektorin toimijoiden näkökulmasta.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Satu Sikanen, Etelä-Karjalan liitto, [email protected], 0400 661 318