Jännittävä Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku vuodelle 2026 päättyi Oulun voittoon. Oulun kulttuuri-ilmastonmuutos vakuutti eurooppalaisen raadin. Kilpailun tuloslähetystä seurattiin Saimaan kaikilla rannoilla jännittyneenä. Etelä-Karjalan liiton Anu Talka tiivisti mietteitään kilpailun päätöksestä Saimaan suuressa kisakatsomossa.
”Olemme nyt pysäkillä, jolla saimme kuulla, että junamme täytyy vaihtaa reittiä, jotta se saavuttaa määränpäänsä. Emme voi edetä kohti kulttuuripääkaupunkivuotta, mutta voimme edelleen matkata yhdessä kohti uusia seikkailuja. Tähän astisen matkan olemme tehneet yhdessä ja yhdessä me tästä myös jatkamme. On ollut ilo seurata, miten innolla eteläkarjalaiset ovat heittäytyneet Saimaa-ilmiöön. Meiltä ovat olleet mukana kaikki kunnat, monet muut organisaatiot, järjestöt, taiteilijat ja yksityishenkilöt sekä vahvana tukena yrityselämä ja poliitikot. Kiitos siitä kaikille! Pettymys on tietysti nyt suuri, mutta ilo siitä, mitä olemme jo nyt saaneet aikaan on vielä suurempi. Sen pohjalta voimme jatkaa yhteistä matkaamme”, toteaa kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta.
Saimaa-ilmiö2026:n hakemuksen takana olivat Itä-Suomen neljä maakuntaa ja viisi keskuskaupunkia – kyse on siis koko Saimaan yhteisestä aloitteesta ja tahtotilasta löytää itsensä eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kulttuuriseutuna.
”Tämä mieletön matka alkoi kesällä 2018 ja kasvoi lähes kolmen vuoden aikana itäsuomalaiseksi ilmiöksi. Mukana projektissa on ollut satoja ihmisiä, yhteisöjä ja organisaatiota. Itse haku on käynnistänyt itäisessä Suomessa suuren muutoksen, joka on jo voitto itsessään: eri alueiden ja alojen välinen yhteistyö, kulttuurin näkeminen strategisena muutosvoimana sekä yhteinen visio Itä-Suomesta pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalla houkuttelevana kohteena on saanut meidät puhaltamaan yhteen hiileen,” Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen toteaa.
Vaikka hakua kutsutaan nimellä ”Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi”, on kyseessä noin kuuden vuoden mittainen hankekokonaisuus. Historia on osoittanut, että tapahtuma myös tarjoaa kaupungille mahdollisuuden uudistua, näyttäytyä uudella tavalla omille asukkailleen, nostaa kaupungin kansainvälistä profiilia, antaa uutta energiaa kaupungin kulttuurielämälle ja vahvistaa matkailua. Hakemuksien arviointi perustuu EU-kriteereihin, joihin kuuluvat muun muassa kulttuurinen ja taiteellinen sisältö, toimien monimuotoisuus, kaupungin kulttuuristrategia ja toteutuksen uskottavuus. Vuonna 2026 kulttuuripääkaupunkeja on kaksi, toinen Suomesta ja toinen Slovakiasta.
Saimaa-ilmiön hakemus on ollut kansainvälinen esimerkki siitä, kuinka pienemmät kaupungit ja alueet voivat nousta pandemian jälkeen esiin osaamisellaan ja kuinka kulttuurin voi linkittää YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hankkeen budjetti on 28 miljoonaa euroa.
”Meillä oli pienempi budjetti kuin monilla muilla Euroopan kulttuuripääkaupungeilla, mutta sitoutuminen aina päättäjätasolta yhdistyksiin ja yksittäisiin toimijoihin, yrityksistä oppilaitoksiin on ollut esimerkki siitä, että rahalla ei voi kaikkea mitata. Saimaa-ilmiön hakemus oli rohkeasti erilainen. Hankkeemme oli avaus myös uudenlaiselle kulttuuripääkaupunki-ajattelulle, jossa pieni voi olla suurta ja ihmiset, luonto ja kulttuuri elävät sopusoinnussa keskenään,” Kaasinen toteaa.
.