Uudeksi maakuntajohtajaksi nouseva Satu Sikanen on aluekehityksen ammattilainen
Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto valitsi maakuntajohtajansa ennakoidusti. Kahdesta loppusuoralle karsiutuneesta hakijasta valinta kohdistui liiton omaan aluekehityksen moniottelijaan, 42-vuotiaaseen aluekehitysjohtaja Satu Sikaseen.
Kaikki Etelä-Karjalan liiton vastuulla olevat työt ovat tulleet tutuiksi Sikaselle yhdentoista vuoden aikana. Nykyisessä tehtävässään Sikanen on toiminut myös maakuntajohtajan varahenkilönä. Vuosien mittaan hän on ollut Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelman v.t. ohjelmajohtajana sekä vastannut liiton henkilöstöasioista. Hän on laatinut aluekehityslainsäädännön mukaisia maakuntaohjelmia ja ollut mukana tekemässä EU-ohjelma-asiakirjoja. Hän on myös toiminut maakunnan eri sidosryhmät yhteen tuovan maakunnan yhteistyöryhmän sihteerinä.
Vuosikymmenen mittaan Sikanen on vähitellen kasvattanut hartioitaan edunvalvojana ja johtajana. ”Olen saanut seurata molempien Etelä-Karjalan maakuntajohtajien, sekä Timo Puttosen että Matti Viialaisen, työskentelyä ja saanut heiltä erinomaista oppia. Samalla olen muovannut omannäköistäni tapaa johtaa.”
Osaaminen ja paikallisyhteisöt Etelä-Karjalan menestyksen takeena
Etelä-Karjalan tulevana maakuntajohtajana Sikanen haluaa korostaa maakunnan kahta erilaista vahvuutta menestyksen reseptinä. ”Meillä on toisaalta korkeaa osaamista yliopistossa ja toisaalta vahvat paikallisyhteisöt. Aluekehityksessä on pidettävä huolta molemmista. Alueet erilaistuvat, ja uusia mahdollisuuksia syntyy myös maaseudulle, kuten korona-aika on osoittanut.”
LUT-yliopisto on Etelä-Karjalalle erittäin tärkeä. Sen ja osaamisen painoarvoa yleensä ei voi olla korostamatta, Sikanen painottaa. ”Erityistä huomioita meidän on kiinnitettävä maakunnan kaikkiin nuoriin. Nykyisin joka seitsemäs 25–29-vuotias eteläkarjalainen on vailla peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa. Osa heistä vielä opiskelee, mutta osa tarvitsisi enemmän tukea opinto- ja työllistymispoluilla.”
”Olosuhteita menestyvälle yritystoiminnalle tulee jatkuvasti kehittää. Näen, että osaaminen ja saavutettavuus niin fyysisesti kuin digitaalisesti ovat tässä kaksi tärkeintä tekijää. Vahvat koulutusrakenteemme antavat kyllä hyvän pohjan osaavan työvoiman saatavuudelle. Mutta jatkuvaa työtä tarvitaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistämiseksi ja uusien innovaatioiden synnyttämiseksi.”
Verkostojen ja yhteistyön voima
Aluekehitystyössään Sikanen on korostanut yhteistyötä ja vuorovaikutusta verkostoissa. Myös maakuntajohtajana hän haluaa panostaa tiiviiseen yhteydenpitoon esimerkiksi jäsenkuntien kanssa. ”Luotan verkoston voimaan edunvalvonnassa ja uskon, että saavutamme tuloksia, kun toimimme yhdessä, johdonmukaisesti ja vastavuoroisesti. Kuntien päätöksentekijät tarvitsevat yhteisiä keskustelualustoja ja mahdollisuuksia vuoropuheluun.”
Liiton näkökulmasta myös maakuntien väliset yhteistyöverkostot ovat tärkeitä. Mahdollisuuksia Sikanen näkee etenkin Saimaan alueen matkailuyhteistyössä, jota tulee edelleen tiivistää niin yhteisten tuotteiden kuin myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä. Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihanke on tässä hyvä, konkreettinen tavoite ja väline, hän sanoo.
Toisaalta Etelä-Karjalan on pidettävä puoliaan maakuntien välisessä edunvalvonnassa. Siinä, missä yritykset taistelevat markkinaosuuksista, maakunnat taistelevat julkisten varojen kohdentamisesta omalle alueelleen.
”Liiton on kyettävä erottamaan rooli edunvalvojina ja viranomaisena: Esimerkiksi rahoittajaviranomaisena vastuumme on huomattava. EU-ohjelmakausittain liiton kautta tai sen valmistelusta kulkee vajaa 100 miljoonaa euroa kehittämisrahoitusta, jota ohjaa tiukka lainsäädäntö ja rahoitussopimukset”, hän muistuttaa.
Maakunnan tulevaisuus
Entä millaisilla tulevaisuudenkuvilla tuleva maakuntajohtaja kuvittaa Etelä-Karjalan ja Suomen lähitulevaisuutta? Koronakevät on luonnollisesti vaikuttanut aluekehittäjän ajatteluun.
Koronakriisi jättää syvät jäljet myös Etelä-Karjalaan, hän uskoo. ”Kukaan meistä ei voi tietää, millaiset vaikutukset koronakriisillä lopulta on, mutta mahdollisuuksia muutokselle on. Väen pakkautuminen Suomessa kolmelle kaupunkiseudulle ei ole kansantalouden, eikä sen huoltovarmuudenkaan näkökulmasta järkevää. Näen koronakriisin jälkimainingeissa muutoksen kohti tasapainoisempaa aluekehitystä, jossa Itä- ja Kaakkois- Suomi ja etenkin Etelä-Karjalan kaltainen maakunta voi olla voittaja.”
”Tällä haavaa suurimmat kärsijät ovat palvelusektorilla. Metsäteollisuuden puujalat näyttävät kantavan tämänkin yli. Merkittävää on huomata, että korkeakouluissa tehty rohkea ja määrätietoinen työ näkyy menestyksenä ja heijastuu myönteisenä ilmapiirinä alueelle kriisissäkin.”
Maakunnan menestystä rakennetaan jatkossakin maakunnan omien vahvuuksien varaan, Sikanen sanoo. ”Uudistuva teollisuus ja palvelut, korkeakoulujen kansainväliset toimintaedellytykset ja osaamisen hyödyntäminen, Pietarin läheisyys, huikean kaunis järviluonto ja puhdas elinympäristö ovat kiistattomia mahdollisuuksia edelleen.”
Yrityksiä tuleva maakuntajohtaja haluaa rohkaista investoimaan, mihin tarvitaan nykyistä korkeampia yritysten investointitukiprosentteja. Tämä edellyttää Etelä-Karjalan aseman muutosta valtiontukialuekartassa. Sen eteen työ on käynnissä, hän kertoo.
Koronakriisistä huolimatta myös julkisen sektorin pitää uskaltaa tehdä tulevaisuusinvestointeja, Satu Sikanen sanoo. Saimaan kanavan sulkujen pidentämisestä saadaan toivottavasti ratkaisu viimeistään syksyllä, Sikanen sanoo.
Muita kärkihankkeita ovat mm. kaksoisraiteen jatkaminen välillä Luumäki – Joutseno, Imatran raideliikenteen ja Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen sekä Kutilan kanavan rakentaminen. Nämä pitkään edistetyt hankkeet säilyvät myös uuden maakuntajohtajan työlistalla. ”Maakunnan edunvalvonnassa huomioidaan yhä enemmän sellaisia saavutettavuutta edistäviä hankkeita, joilla voidaan samalla vähentää liikenteen päästöjä.”
”Aluekehittämiseen on mielestäni sisäänrakennettu ajatus kestävästä kehityksestä. Se edellyttää aina eri näkökulmien huomioimista ja välillä myös kompromisseja. Vastakkainasettelun sijaan haluan nähdä yhteensovitusta. Tämä pätee myös maakunnan eri osien kehittämiseen. Haluan, että Etelä-Karjalan liitto huomioi koko maakunnan kehityksen toimenpiteissään.”
Lappeenrantalainen aluekehitysjohtaja Satu Sikanen on lähtöisin Anttolasta, Mikkelistä. Joensuussa yhteiskuntatieteitä opiskellut Sikanen on aluekehittämisen ammattilainen.
Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtajaksi valitulla 42-vuotiaalla Satu Sikasella on kilpaurheilijatausta SM-tason hiihtäjänä. Sikanen on naimisissa, ja hänellä on kaksi kouluikäistä lasta.
Nykyinen maakuntajohtaja Matti Viialainen jää virallisesti eläkkeelle 1.9.2020.