Etelä-Karjalan liittoAntti Vehviläinen vetämään Saimaan vesiliikennehanketta

Antti Vehviläinen vetämään Saimaan vesiliikennehanketta

Kuvassa Saimaan järvenselkää ja muutamia veneitä laiturissa.

(Tiedote 26.6.2019)

Antti Vehviläisen kasvokuva.
Eläkkeeltä töihin palaava Antti Vehviläinen aloittaa Etelä-Karjalan liitossa Saimaan vesiliikennehankkeen projektipäällikkönä 1.8.2019.

Liikenneviraston entinen pääjohtaja, (KTM, MBA) Antti Vehviläinen (s. 1955) on valittu Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeen projektipäälliköksi. Vehviläinen aloittaa hanketyöt Etelä-Karjalan liitossa elokuun alussa. Maakuntajohtaja Matti Viialainen on tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmankin toteutuksen kannalta tärkeän vesiliikennehankkeen johtoon saatiin Saimaalle kovan luokan liikenne- ja logistiikkaosaaja.

Johtaessaan Liikennevirastoa (2013‒2017) Vehviläinen vastasi Saimaan kanavasta ja syväväylästä ja perehtyi Suomen liikennepolitiikkaan ja logistiikan kehittämiseen perusteellisesti. Enson ja StoraEnson logistiikkajohtajana (1987‒2012) hän oli vastuussa metsäteollisuusyrityksen logistiikkavirroista. 40-vuotisen uran ajalta Vehviläisellä on myös ylivertaiset verkostot, jotka ulottuvat sekä kotimaan että ulkomaiden päättäjiin, liikenneviranomaisiin, yrityksiin ja järjestöihin.

Hankkeen ajatuksena on Saimaan alueen ja Itä-Suomen teollisuuden ja muun elinkeinoelämän nykyistä vähähiilisempien kuljetusketjujen edistäminen, kertoo maakuntajohtaja Matti Viialainen.  Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää myös Saimaan matkailutoimijoiden yhteistoimintaa: tavoitteena on luoda yhteinen palvelualusta Saimaan alueen risteilyliikenteelle.

Vehviläinen ottaa tehtävän vastaan kiinnostuneena: projektipäällikkönä hän voi ottaa lähtökohdakseen suorat kirjaukset hallitusohjelmasta:

  • Laaditaan sisävesiliikenteen kehittämisohjelma ottaen huomioon elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet.
  • Osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliikennettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut hyödyntäen EU:n rahoitusmahdollisuus.
  • Järvimatkailun edistämiseksi ja vesien laadun parantamiseksi voidaan toteuttaa kanavahankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

”Olen kysynyt itseltäni, miksi haluan vielä eläkkeeltä palata tätä projektia vetämään. Mieleen tuli ainakin kolme vastausta. Ensiksi, Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, mutta vesiliikenne on kyllä jätetty ihan lapsipuolen asemaan. Siinä missä maantiet ja rautatiet ovat saaneet hankerahoitusta satoja miljoonia tai miljardeja, vesiteille saadaan samaan aikaan ehkä kymmeniä miljoonia.”

”Toinen syy löytyy henkilökohtaisesta työhistoriasta. Olen tehnyt Saimaalla töitä kaikissa mahdollisissa rooleissa, ensin Ensolla rahtaussopimuksia, StoraEnsolla rahdinantajana ja lopulta Liikennevirastossa vesiliikenneväylistä vastaavana hallintoviranomaisena. Tässä projektissa voin käyttää kaikkia verkostojani Saimaan alueen hyväksi.”

”Kolmas syy liittyy Saimaan rahtiliikenteen kansainvälisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen. Ympäristöystävällisessä vesiliikenteessä on potentiaalia, jonka kehitystä ei Suomessa pidä jättää huomiotta, ” Vehviläinen painottaa.

Tavoitteena vähähiilisten kuljetusketjujen edistäminen

Suomen vesitieverkoston pituus on verrannollinen Saksan ja Hollannin verkkoihin, mutta Suomessa vesiteiden hyödyntäminen on ollut vähäistä siihen nähden, mikä olisi mahdollista. Esimerkiksi Saimaan kanavan kautta kulkee vuodessa vain 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa, kun jo nykyisellään olisi mahdollista kuljettaa 5 miljoonaa tonnia.

Suomen sisävesiliikenteen vahvistamisella voidaan edistää kestävän kehityksen mukaisia toimitusketjuja. EU:n tavoitteena on voimakas kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: tavoitteeksi on asetettu 40 % leikkaus vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tärkeä keino liikenteen vähennystavoitteisiin pääsemiseksi on liikenteen kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti vesi- ja rautatieliikenteen suosimista ja tieliikenteen hillitsemistä.

Etelä-Karjalan liitto toimii hankkeen vastuuorganisaationa. Projektipäällikön ohella hankkeeseen palkataan vielä hankesuunnittelija, joka sijoittuu Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon.

Puolitoistavuotiselle hankkeelle on saatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) 360 000 euroa. Saimaan alueen maakunnat, Etelä- ja Pohjois-Karjala, sekä Etelä- ja Pohjois-Savo, pitivät hanketta erittäin tärkeänä koko Itä-Suomen aluekehityksen kannalta. Hankkeelle on myös saatu yritysrahoitusta Saimaan syväväylän varrella olevilta teollisuuslaitoksilta sekä kaupungeilta ja kunnilta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 450 000 euroa.

Kuvateksti: Eläkkeeltä töihin palaava Antti Vehviläinen aloittaa Etelä-Karjalan liitossa Saimaan vesiliikennehankkeen projektipäällikkönä 1.8.2019.

Lisätietoja:
Maakuntajohtaja Matti Viialainen, puh. +358 44 770 0515, [email protected]

Antti Vehviläinen, puh. +358 40 653 3220, [email protected]

Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, Etelä-Karjalan liitto, puh. +358 40 6817163, [email protected]