Maakuntajohtaja Satu Sikasen blogi 24.3.2022
”Muutamme tarinan suunnan”, kuuluu visio Etelä-Karjalan liiton strategiassa. Aamuun 24.2. herätessä oli selvää, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa tulevat olemaan uusi luku rajamaakunnan vaiherikkaassa historiassa. Tarina oli muuttunut, mutta suunta oli valtava pettymys. Vuosikymmeniä rakennetut Venäjä-yhteistyösuhteet ja odotukset romuttuivat hetkessä. Vaikka Etelä-Karjalaa ei ole kehitetty vain Venäjän varaan, silti monessa yhteydessä Pietarin läheisyys on koko 2000-luvun ollut ennemmin mahdollisuus kuin uhka. Tilanne muuttui yhdessä yössä.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa heijastuvat laajalti eri toimialoille ja aluetalouteen. Vientimarkkinana Venäjän merkitys on pienentynyt, mutta tuonnin tyrehtyminen ja kallistunut energia tuntuvat etenkin teollisuudessa ja maataloudessa.
Venäjältä tulleen koivun ja metsähakkeen korvaaminen on iso haaste suomalaiselle metsä- ja energiateollisuudelle ja metsäbiotalouden suurmaakuntana erityisesti Etelä-Karjalalle. Tässä tilanteessa on entistäkin tärkeämpää, että Suomesta lähtee EU-päätöksentekoon yhtenäistä viestiä metsävarojen käyttöön ja metsien suojeluun liittyvistä tavoitteista. Mikäli EU-tasolla tehdään rajuja puuraaka-aineen saatavuutta rajoittavia toimia samaan aikaan, kun Venäjän puun käyttö on loppunut, voidaan metsämaakunnissa päätyä isojen rakennemuutoskysymysten äärelle. Niitä emme tähän saumaan kaipaa.
Koronapandemian aikana rajamaakunnan matkailutoimijat ovat joutuneet sopeutumaan liiketoimintaan ilman venäläistä ostovoimaa. Rajaliikenteen ennakoitiin palaavan pandemian jälkeen nopeasti vuoden 2019 tasolle. Tavoitteet ennen Ukrainan sotaa olivat korkealla Parikkalan maantieliikenteen ja Imatran raideliikenteen rajanylityspaikkojen kansainvälistämisessä. Uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on selvää, ettei uusia rajanylityspaikkoja avata vuosikausiin. Matkailukysyntää on haettava kotimaan markkinoilta ja muualta Euroopasta.
Vahvuuksista on pidettävä kiinni myös kriisin keskellä. Saimaa on edelleen yksi maailman upeimmista järvialueista. Kehittämistä ei ole venäläismatkailun niukkoina aikoina lopetettu, vaan paikkoja on laitettu ja laitetaan kuntoon. Pohjois-Suomen matkailua on kehitetty moninkertaisilla EU:n ja kansallisilla kehittämisrahoilla vuosikymmeniä. Nyt ministeriöltä odotetaan käytännön toimia myös Saimaan alueen matkailun eteen: Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon ja Kutilan kanavan investointirahoitus ovat listalla ensimmäisenä.
Saimaan kanavan tilanteeseen liittyy epävarmuutta, mutta kanavan tulevaisuuden suhteen ei kannata hötkyillä. Kanavaa pitkin kuljetettuja rahtimääriä ei noin vain siirretä raiteille tai edes kumipyörillekään. Raide- ja kuljetuskapasiteetissa on ollut puutteita jo ennen Ukrainan sotaa. Muuttunut tilanne alleviivaa Karjalan radan investointien merkitystä. Kaksoisraiteen suunnittelua ja rakentamista Luumäen ja Joutsenon välille on kiirehdittävä, jotta itäisen Suomen teollisuuden kuljetukset vientisatamiin saadaan turvattua.
Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista on syytä irrottautua niin pian kuin mahdollista. Etelä-Karjalassa uusiutuvan energiantuotannon keinovalikoima on rajallinen: puolustusvalvonnan tarpeet menevät tuulivoimatuotannon edelle ja pohjavesien ehdoton pilaamiskielto estää laajalti maalämmön hyödyntämisen. Energiamurroksen nopeutuminen voi silti sataa myös Etelä-Karjalan laariin: vuosikymmeniä LUT-yliopistossa rakennetut energiatekniikan innovaatiot tulee saada teollisen mittakaavan pilotointiin ja jouduttamaan energiamurrosta ja luomaan maakuntaan ja Suomeen uutta vientiliiketoimintaa. EU:n elpymis- ja palautumisvälineen ja Business Finlandin varojen allokoinnissa on nyt saatava yrityksille kannustimia riskinottoon mm. vetyyn ja kierto- ja biotalouteen liittyvissä investoinneissa.
Koronapandemia on vauhdittanut monien yritysten kehitystoimintaa. Sama sysäys on saatava aikaiseksi myös nyt muuttuneessa toimintaympäristössä. Kehittämistoimijat tarvitaan jälleen laajaan yhteistyöhön tukemaan ja auttamaan yrityksiä uudessa tilanteessa. Yhdessä olemme selvinneet pandemian kourissa ja yhdessä selviämme myös tästä eteenpäin.
Haluan lopuksi kiittää kaikkia Etelä-Karjalan asukkaita ja toimijoita laajasta tuesta Ukrainan ja ukrainalaisten auttamiseksi kriiseistä järkyttävimmän keskellä. Kaikki hyvät teot kirjoittavat uutta lukua myös kotimaakuntamme tarinaan.
Maakuntajohtaja SatuSikanen, p: 0400 661 318, [email protected]