Kirjoittaja ja vuonna 1856 avatun kanavan vanha uoma Mälkiässä.
(Liikenteessä-blogissa 2.8.2018 Etelä-Karjalan liiton viestintäharjoittelija Matias Suksi)
Etelä-Karjalan liiton toimiston ollessa heinäkuun puolivälissä lähes tyhjillään lähdin testaamaan yhtä liiton hankkeessa suunnitelluista 15 teemallisesta pyöräilyreitistä. 30 lämpöasteen helteessä testattavaksi valikoitui kevyimmästä päästä oleva noin 27 kilometrin pituinen pyöräreitti Saimaan kanavan suluille.
Reitillä pääsin näkemään Saimaan kanavaa ja sen ympäristöä, esimerkiksi kaksi ensimmäistä Suomen puolella olevaa sulkua sekä Luukkaansalmen sillan. Kanavan historia oli reitillä vahvasti läsnä: pääsin näkemään Kanavamuseon ja alkuperäisen 1850-luvulla avatun kanavan uoman sekä varhaisen 1600-luvun kanavanrakennusyrityksen, Pontuksen kaivannon. Vasta kuukauden Etelä-Karjalassa majailleena pyöräilyreitin alue ei suurimmaksi osaksi ollut minulle ennestään tuttua, joten pyöräretki oli hyvä tilaisuus tutustua alueen maisemiin ja historiaan.
Pyöräretkeen valmistauduin huoltamalla pyörän, lukemalla hieman Saimaan kanavan historiaa sekä lataamalla puhelimeen Outdoors Finlandin reittisivulta kartan. Puhelimeen ladattava kartta oli GPX-muodossa ja sen toimimiseksi piti vielä ladata Google Playsta ilmainen GPX Viewer -sovellus. Reitti näkyi kartalla punaisella, ja puhelimen sijaintitiedon ollessa päällä pystyin seuraamaan omaa kulkuani reitillä.
Pakkasin reppuun kameran, vaihtopaidan, reilusti vettä ja vähän evästä, ja lähdin matkaan.
Katso kuvat alta, kuvien yhteydessä reittikuvaus sekä taustatietoa kohteista:
Reittikartta Outdoors Finlandin sivuilla (kartan nuolet hämäävät, sillä pyöräilin reitin toisin päin, sivustolla olevien sanallisten ohjeiden mukaisesti).
Aloitin pysähdyksineen noin viisi tuntia kestäneen pyörämatkan keskiviikkona 18.7. Etelä-Karjalan liiton toimistolta Lappeenrannan keskustasta. Pyöräreittien opasteisiin ei olla vielä saatu lupia, mutta niille olisi seutua tuntemattomalle joissain kohdissa ollut tarvetta: parissa kohtaa meinasin ajaa ohi reitin mukaisesta käännöksestä. Opasteiden puutteesta huolimatta löysin tieni Harapaisen, Tirilän, Lapveden ja Hovinpellon kaupunginosien kautta kanavan varrelle. Pyöräilin ensin Läntiselle kanavatielle luotsiaseman luo ja pysähdyin Mälkiän kanavasillan alle varjoon pitämään taukoa.
Opastekyltti Mälkiän sillan juurella.
Pyöräilin kanavasillalle ihailemaan maisemia. Sillalta oli hienot näkymät Mälkiän sululle, jossa yksinäinen vene odotteli veden nousua ja pääsyä kohti Saimaata.
Näkymiä Mälkiän kanavasillalta kutostielle.
Läntisen kanavatien kyltti ja liikenneympyrä, jonka luota käännyin kohti Mustolan sulkua.
Mustolan sulkua kohti.
Purjevene Mustolan lammella purjehtimassa kohti Saimaata.
Mustola.
Kävin vilkaisemassa, miltä Mustolan sulku näyttää etelän suunnalta katsottuna.
Jatkoin matkaa. Vastaan tuli Mälkiä, jonka olin hetkeä aikaisemmin ohittanut toiselta puolelta. Oikealla näkyy Mälkiän sulku, vasemmalla museoitu Pien-Mustolan sulku.
Puistoa Pien-Mustolan museoidun sulun luona.
Mälkiän sulku, taustalla näkyy myös aiemmin ohitettu silta ja luotsiasema.
A.S. Menšikovin muistomerkki. Menšikov oli Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1831-1855, ja hänen roolinsa kanavaprojektin alkuunsaamisessa vuonna 1844 oli keskeinen.
Vanhaa kanavauomaa.
Museoitu vuonna 1856 avatun alkuperäisen Saimaan kanavan uoma. Vesitie Saimaalta Viipuriin elävöitti Saimaan alueen ja Itä-Suomen kaupankäyntiä.
Jatkosodan jälkeen kanavayhteys oli katki, kun osa kanavasta jäi Neuvostoliiton puolelle. 1960-luvulla Neuvostoliiton puoleinen osa vuokrattiin ja kanava rakennettiin 1963–1968 uudelleen. Mälkiän sulun luona oleva puisto on nimetty kanavan avaamista tunnustelleen ja siitä sopimuksen neuvotelleen silloisen presidentin Urho Kekkosen mukaan. Kanavan uudesta avaamisesta tulee 5.8.2018 kuluneeksi 50 vuotta.
Mälkiän sulun luona on Saimaan kanavan museo.
Nykyisin kanavamuseona toimiva rakennus on alun perin 1840-luvulla rakennettu kanavan piiripäällikön virkatalo. Pysähdyin museolla ja vierailin kanavan monivaiheisesta historiasta kertovassa näyttelyssä.
Museo sisältäpäin. Kuvassa kanavan ylä- ja alapiirin piiripäällikön virkapuku vuodelta 1875.
Poikkesin Mälkiän ja Kanavamuseon jälkeen Itäisen kanavatien ja Muukontien risteyksestä Pontuksen kaivannolle, joka sijaitsee vajaan kilometrin päässä nykyisen kanavan suusta itään. Jo 1600-luvulla yritettiin amiraali Bengt Juustenin johdolla kaivaa vesitie Saimaalta Viipuriin, mistä paikalle pystytetty monumentti muistuttaa: ”Yhdistääkseen Viipurin ja Savonlinnan vesitiellä määräsi kuningas Kaarle IX amiraali Pentti Juustenin kaivattamaan tämän n.s. Pontuksen kaivannon. Lappeen miehet aloittivat työn kesällä 1607 ja keskeytyi se syksyllä 1608.”
1600-luvun kaivanto erottuu edelleen selkeästi maastossa osoituksena varhaisesta epäonnistuneesta yrityksestä rakentaa kanavaa. Pontuksen kaivanto on kuitenkin vasta toinen yritys kaivaa vesitie Viipuriin, sillä jo 1500-luvulla sitä yritettiin Erik Bjelken johdolla. Bjelken kaivuutyöstä ei tosin enää ole näkyviä merkkejä, sillä se jäi nykyisen kanavan alle.
Aloitin matkan kanavalta takaisin keskustaa kohti. Kuvassa kanava Lauritsalan kanavasillalta katsottuna.
Kanavan suu.
Kanavan suulta näkyi Luukkaansalmen silta, jota kohti suuntasin seuraavaksi.
Luukkaansalmen sillalta oli hienot näkymät Lappeenrannan keskustan suuntaan.
Sillalta näkyi myös Kaukaan sellu- ja paperitehdas.
Toisella puolella näkyi Kanavan suu ja Luukkaanrannan satama.
Sillan ali sattui purjehtimaan Suomen suurin sisävesilaiva M/S Camilla. Luukkaansalmen sillalta päästyäni pyöräretken loppu alkoi jo häämöttää. Jatkoin matkaa Keskussairaalan ja Myllysaaren ohi keskustaa kohti.
Kaupungin ja linnoituksen jo näkyessä taustalla pulahdin Myllysaaren uimarannalla veteen. Iltapäivä oli jo pitkällä ja ranta oli täyttynyt helteistä nauttivista lappeenrantalaisista. Uinti virkisti mukavasti hikisen pyöräreissun päätteeksi.
Polkupyöräily oli hyvä tapa tutustua maakuntaan ja pala Etelä-Karjalaa tuli retken myötä tutuksi. Hienoja maisemia ja historiaa täynnä ollut pyöräretki oli siis antoisa kokemus.
Google-kartalle on myös merkitty reittien varrella olevia nähtävyyksiä sekä palveluita, joita pyöräilijät voivat käyttää hyväkseen (esimerkiksi Sarviniemen ja Kyläniemen välinen lauttayhteys).
ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöltä Hanna Ollikaiselta, [email protected], puh: 040 823 5105.
Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
