Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ovat lähettäneet valtioneuvostolle, liikenne- ja viestintä ministeriöön sekä väylävirastoon kirjelmän, jossa vaaditaan Saimaan kanavaan varatun rahoituksen kohdentamista Karjalan radan kehittämiseen. Rahojen uudelleen kohdentaminen on tärkeää, jotta itäisen Suomen kilpailukykyä ei vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa heikennetä entisestään.
Mediatietojen 2.5.2022 mukaan päätös 95 miljoonan euron investointirahoituksesta Saimaan kanavan sulkujen pidennykseen ja vedenpinnan tason nostoon tullaan purkamaan.
Venäjän sotatoimien seurauksena itäisen Suomen teollisuus on joutunut etsimään muita kuljetusreittejä Saimaan kanavan sijaan, mikä tarkoittaa yritysten kustannusten nousua ja päästöjen lisääntymistä. Saimaan vesiliikenteen näkymät muuttuvat investointipäätöksen perumisen myötä pitkällä tähtäimellä erittäin epävarmoiksi, sillä kanavaan mahtuvat alukset eivät täytä painolastivesisopimuksen mukaisia kriteereitä, ja investointeja vanhoihin aluksiin ei välttämättä enää tehdä.
Huoli itäisen Suomen kilpailukyvyn säilyttämisestä on Itä-Suomessa kasvanut kevään myötä. Itärajan maakuntien teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset tulee saada sujuvasti, kustannustehokkaasti ja vähäpäästöisesti tehtaille ja vientisatamiin. Myös henkilöjunaliikenteen kehittämistarpeisiin on pystyttävä vastaamaan nykyistä paremmin, kirjelmässä todetaan.
Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vetoavat valtioneuvostoon, että kahta Karjalan rataa koskevaa hanketta joudutetaan ja huomioidaan viimeistään elokuun 2022 budjettiriihessä.
Luumäki–Joutseno -kaksoisraiteen avulla kapasiteettia teollisuuden kuljetuksille ja henkilöliikenteelle
Luumäki–Imatra -raidehankkeen (LUIMA-hanke) valmistumisen jälkeen kapasiteetti tulee lisääntymään Imatran ja Joutsenon välille rakennettavan kaksoisraiteen myötä, mutta Luumäki–Joutseno -välille jää edelleen merkittäviä henkilö- ja tavaraliikenteen yhteensovitushaasteita. Rataosuudella on paljon junakohtaamisia ja tavaraliikennettä, joten se on hyvin herkkä myöhästymisten kertaantumiselle. Lisäksi kunnossapidolle on hyvin haastavaa löytää tarvittavia kahden tunnin työrakoja. Nykyisellään Karjalan radan kapasiteettiongelmat estävät myös alueellisen henkilöjunaliikenteen kehittämisen.
Kaksoisraide Luumäen ja Joutsenon välille sisältyy Väylän investointiohjelmaan 2022–2028. Investoinnin kokonaiskustannusarvio on 211 miljoonaa euroa.
Kaksoisraiteen suunnittelua ja rakentamista Luumäen ja Joutsenon välille on kiirehdittävä. Ratasuunnitelma on saatava käyntiin pikaisesti. Suunnitelman ja investoinnin rahoitus on huomioitava viimeistään elokuun 2022 budjettiriihessä.
Joensuu-Imatra -välin perusparantaminen ja nopeudennosto
Imatra–Joensuu-rataosuus on paikoitellen huonossa kunnossa. Monet korvausinvestoinnit ovat kiireellisiä ja välttämättömiä, jotta nopeustaso saadaan pidettyä edes nykyisellään (max 140 km/h).
Ensi vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä ovat jäljellä olevien 15 tasoristeysten poistaminen ja Syrjäsalmen sillan uusiminen. Hankkeeseen on sisällytettävä myös tavaraliikenteen lisäämisen kannalta välttämättömiä välityskykyä lisääviä elementtejä, kuten uusia kohtausmahdollisuuksia junille. Imatra–Joensuu -rataosuudesta on laadittu vaiheittainen nopeudennoston etenemisehdotus, jonka mukainen toimenpiteiden kokonaiskustannus on noin 205 M€.
Joensuu–Imatra -rataosuuden perusparantaminen ja nopeudennosto on sisällytetty Väylän investointiohjelmaan ja siihen on osoitettu 30 miljoonan euron määräraha. Elokuun 2022 budjettiriihessä on syytä käynnistää tuolla määrärahalla nopeuttamistoimien suunnittelu ja vaiheittainen peruskorjaus.
Lisäksi tulevissa investointiohjelmissa on esitettävä riittävä rahamäärä, jotta peruskorjauksen ja nopeudennoston edellyttämät seuraavat vaiheet voidaan toteuttaa, maakunnan liittojen kirjelmässä esitetään.
Lisätietoja:
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, p. +358 400 661 318
Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. +358 50 357 7739